Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Mikko Rönnholm: Naantalin Juhannus 2009

Naantalin Museo täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Museoidean isä ja nuoren Naantalin Yhteiskoulun ensimmäinen rehtori Ilmari Manninen kirjoitti kirjasen Lukuja vanhasta Naantalista.

Museon hyväksi myytävä 75 sivuinen  taskukirja alkaa

kansantieteilijä M.A. Castrenia lainaten:

”Kansa, joka pysyy kylmänä esi-isiensä muistoille, saattaa vaaran hetkenä pettää isänmaansa ja kansa, joka niitä halveksii, halveksii myös maatansa ja on puolittain orjuuden oma,”

Kirjasen tarkoituksena oli kertoo Naantalin selviytymistarinaa. Tähän sarjaan kuuluu kirjassa oleva teksti 1700-luvun vaikeuksista:

Uudenkaupungin rauhan jälkeen olivat Turun porvarit anoneet, että Naantali kokonaan hävitettäisiin ja sen porvarit siirrettäisiin Turkuun ” tämän iäkkään tapulikaupungin (siis Turun mr)  pikaista waurastumista varten”. Tästä väkivaltaisesta ja häijystä hankkeesta ei tullut totta, mutta sittenkin on Naantali aina omalta pieneltä osaltaan saanut olla Turkua vaurastuttamassa, itse kärsien puutetta.

 Ei ole ihme, että kansan suussa kulki sanonta: Älä välitä Naantalin köyhyydest, kyl Turku on rikas.
Mannisen kirjasen ilmestymisen aikoihin Naantalissa oli alle 800 asukasta, ympäröivässä maalaiskunnassa lähes 1.100 ja Saaristo-Naantalin uusissa osissa Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkualla yhteensä yli 4.700 asukasta. Nykyisen Naantalin alueella asui 5.745 asukasta. Kantanaantalilaisia oli vain 14 prosenttia kokonaismäärästä.

Viisikymmentäkolme vuotta sitten, silloin kun Juhannuksesta oli tehty Suomen lipun päivä. Tuolloin toukokuussa Naantalissa oli ylimääräinen liputuspäivä, jolla osoitettiin kiitollisuutta viisaan päätöksen tehneelle K.A. Fagerholmin hallitukselle. Valtioneuvosto oli hylännyt tuolloin Turun kaupungin anomuksen liittää Naantali Turkuun.

 

Kun 50 vuotta sitten vietimme ensimmäistä kertaa yhteistä lippujuhlaa tällä paikalla Kai Simeliuksen puhuessa, oli Naantali pakahtua onnesta. Itsenäinen kaupunki oli saanut kunnallistaloudellisessa lotossa jättipotin: Nesteen jalostamo oli käynnistynyt ja Imatran Voiman hiilivoimalaitos oli nousemassa Naantalin sataman kylkeen. Verotulot kaatuivat kaupungin päälle. Silloin oli naurusta pitelemistä.

 

Naantalilaisia oli tuolloin 2.700 ja maalaiskunnassa asui 3.000 eli yhteensä meitä oli 5.700 asukasta. Nykymuotoisen Saaristo-Naantalin asukasluku oli 9.200. Kantanaantalilaisten osuus oli 29 prosenttiin.

 

Vuoden 1964 alusta Naantali ja maalaiskunta yhtyivät. Maalaiskunta liittyi halukkaasti taloudellisesti vahvaan kantakaupunkiin.  kehityksen edellytykset olivat erinomaiset ja niinpä 40 vuotta sitten tultuani valituksi ensimmäistä kertaa valtuutetuksi Naantalin väkiluku oli kohonnut 6.700. Mainittakoon, että Naantalin uusien saaristo-osien väkiluku oli pudonnut kaikkien aikojen  alimmalle tasolleen 2.600 asukkaaseen. Yhteensä nyky-Naantalissa oli tuolloin  9.300 asukasta, eli samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tulevaisuuden usko oli niin hurja, että 1968 laaditun taloussuunnitelman mukaan Naantalin asukasluvun ennustettiin kasvavan parissakymmenessä vuodessa 27.000 asukkaaseen. Reaalimaailma puhalsi nuo tuulentuvat ja Naantali kasvoi ja kehittyi järkevän vakaasti, mutta vain 11.300 asukkaan kaupungiksi ja koko nykykaupunki oli kasvanut 14.600 asukkaan kokoiseksi eli olimme jo suurempi kuin Suomen pääkaupunki Turku 200 vuotta sitten.

 

Tällä paikalla puhuin ensimmäistä kertaa vuonna 1993. Suomessa oli 500.000 työtöntä ja kansantalous etsi kaikkien aikojen kovimman talouslaskun seurauksena laman pohjaa. Naantalin kaupunkikin joutui lomauttamaan koko henkilökuntansa kolmeksi viikoksi. Kuitenkin tuolloinkin valmistauduimme tulevaisuuteen: Muumit olivat juuri muuttaneet Kailooon. Kansakuntana otimme pitkän askeleen Euroopan Unioniin jo vuonna 1995. Siitä seurasi pitkä vakaa kasvun kausi aina viime vuoteen asti.  

 

Tämän vuoden alusta aloittaneen Saaristo-Naantalin asukasluku on 18.400 puolessa vuosisadassa tämä maan kaunis kolkka kasvanut asukasluvultaan kaksinkertaiseksi ja liitoksessa Naantalin maapinta-ala on lisääntynyt viisin ja vesi pinta-ala kymmen- ja saarten määrä melkein satakertaiseksi. Olemme nyt tuhannen saaren kaupunki ja suomenkielisen saariston merkittävin kunta.

 

Viime vuonna tällä paikalla ennen kuntaliitoksen tapahtumista lausuin:

Itsenäisyyttä olen pitänyt hyvänä, mutta itsepäisyyttä pahana ominaisuutena.
Siksi Naantali oli valmis Rymättylän kunnan tekemän aloitteen pohjalta kuntaliitokseen.
Naantalin kaupunginvaltuuston päätös perustui vapaaseen harkintaan tietoisena siitä, että naantalilaisille ei liitoksista ole välitöntä hyötyä. Se oli arkipäivän solidaarisuutta ja Naantalin osaksi tulleen hyvän jakamista seutukunnan ja naapureiden kesken. Tällä ratkaisulla Naantali haluaa olla rakentava, mutta itsenäinen osa Turun kaupunkiseutua. Toivomme, että myös Turussa ymmärrettäisiin, että hyvin toimiva Saaristo-Naantali on koko seutukunnan etu ja mahdollisuus hyödyntää saariston olosuhteita kaikkien hyväksi.

 

Samalla kannalla olen tänään, vaikka talouden vaikeudet ovat arkipäivää tässäkin kaupungissa. Yhdistyminen vaatii ponnistuksia ja haasteellisia kysymyksiä on kaikkien edessä niin paljon, että toivomme, että suuri itäinen naapurimme Turku näkee asiat kokonaisuuden kannalta viisaasti ja ryhtyy tosissaan harjoittamaan yhteistoimintaa eikä väen väkisin yritä mahdotonta eli tuputa kuntaliitosta. Se ei ratkaisisi Turun eikä minkään muunkaan kunnan ongelmia, päinvastoin se olisi este saada korjausta muutosta vaativiin epäkohtiin. Suuruuden näennäiset edut jauhautuisivat byrokratian rattaisiin ja asukkaiden palvelujen saatavuus etääntyisi.

 

Raimo Vahtera on Naantalin typistänyt kirjassaan Naantalin tuntiin, puolestani olen Naantalin historian runtannut viiteen minuuttiin. Teitä kuulijoita olen vaivannut museomme perustajan tohtori Mannisen idealla: Pitää tuntea menneisyys voidakseen menestyä tässä päivässä.

Suomen ja Naantalin historia on hyvä opetus selviytymisestä.  Naantalin kannalta tärkeällä 1950-luvulla Juhannusta ryhdyttiin viettämään Suomen lipun päivänä. Lipun nosto kohottaa mielemme samalla muistuttaen uskollisuuden ja yhteistyön suuresta merkityksestä. Niillä on Suomi selvinnyt ja niillä pärjää Naantali. Nyt on aika iloisen hyvän mielen Juhannuksen. 

 

 

 

Kirkkopuiston lipunnostotilaisuudessa lippufanfaarin soittivat Jari Virta ja Toivo Kääriäinen. Turun Kansanatanssin Ystävät tanhusivat. Puheen piti taas  Mikko Rönnholm siitä syystä, että ajankohta sopii muille huonosti.