Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Lasse Kangas

TS:n 50 vuotta sitten palstalla 20.4.2009  Veli Junttila kertoi Lasse Kankaan erottamisesta.

Korkeimman oikeuden päätös Naantalin kaupunginjohtaja Lasse Kankaan erottamisesta, josta TS kertoi 21.4.1959, saattoi tuoda tähän jupakkaan viimein juridisen ratkaisun. Tulehtuneista kärhämistä kaupunginjohtajaa vastaan syntyi kuitenkin Naantaliin perinne.
Kankaan viraltapano aiheutui tahallisesta virkarikoksesta ilman hyötyä sekä laittomien yleisten maksujen keräämisestä. Kangas joutuu suorittamaan Naantalin liikenne- ja satamamaksujen korvauksia 2,85 miljoonaa markkaa sekä oikeudenkäyntikuluja neljännesmiljoonan.
TS:n pääkirjoittaja uskoi, että Naantalia puoli vuosikymmentä hallinnut häiriötila oli vihdoin lauennut. Kankaan edesottamukset olivat niin raskaita, että ”meidän oloissamme harvinainen viraltapano on ollut rangaistuksena”. Lehti katsoi, että lääninhallitus oli asiassa liikaa lepsuillut ja päästänyt tilanteen kärjistymään.

 

Korkein oikeus oli tehnyt äänestyspäätöksen, jolla kaupunginjohtaja pantiin viralta ja hänelle määrättiin vahingonkorvaus. Korkein oikeus tuli Raastuvanoikeuden kannalla vastoin Hovioikeuden viraltapanon hylännyttä kantaa.
Nykyrahan arvossa korvaussumma 2.85 miljoonaa markka olisi 62.130 euroa ja oikeudenkäyntikulut neljännesmiljoonaa markka vastaisi 5.450 euroa.

Vähäisestä rikkomuksesta ankara tuomio

Lasse Kankaan "rikos" liittyi siis satamamaksujen korottamiseen ja niiden vahvistamiseen sisäasianministeriössä ja siihen, että vahvistamattomia maksuja oli kuitenkin peritty. Hyötymistarkoitusta ei asiaan liittynyt. Vahingotkaan eivät olleet mainittavat.
Nykykäytäntöjen valossa tuntuu viraltapanopäätös kovalta ja normaaliolosuhteissa se olisikin ohitettu sanaryöpyn saattelemana ja jätetty sikseen.  Mutta silloisissa olosuhteissa kaupungin luottamushenkilöjohdon enemmistön ja kaupunginjohtajan välinen erimielisyys oli muuttunut sovittamattomaksi periaatteelliseksi ja hyvin henkilökohtaiseksi ristiriidaksi. Viisaampaa, joka olisi antanut periksi, ei ollut.  Asenteet olivat lukkoon lyödyt ja rintamalinjat selvät.  Turun Sanomien pääkirjoituksen asenne paljastaa, että rikokset sinänsä eivät olleet aiheena, vaan edesottamukset: ”Kankaan edesottamukset olivat niin raskaita, että meidän oloissamme harvinainen viraltapano on ollut rangaistuksena”.  

Aika ei kultaa , mutta auttaa ymmärtämään

Lasse Kankaan muotokuvan paljastuksen yhteydessä kesällä 2001 Rannikkoseudun pääkirjoituksen mukaan Lasse Kankaan  nuorempi poika Lauri  pohdiskeli:

Vaikka aika ei kultaisikaan muistoja niin, se kuitenkin auttaa ymmärtämään arpia. Pohdinnoissaan Lauri vielä vuosia jälkeenpäin pitää oikeuden päätöstä vääränä, mutta toisaalta demokratiassa pitäisi ymmärtää, että valtuuston enemmistö on oikeassa silloinkin kun se on väärässä. Vahvalla ja tinkimättömällä luonteella, virkamiehelle ja juristille sen ymmärtäminen saattoi olla vaikeaa .

 

Muistoja

Henkilökohtaisesti muistan tapauksen liittyneen dramatiikan hyvin.  Vanhemmilleni päätös oli järkytys. Äitini oli kuitenkin tyytyväinen siitä, että isä oli juuri tuolloin sairaalassa sydänvativaivojensa takia. ”Apu olisi lähellä”, jos jotain sattuisi, tuumaili äiti.
( Isän kuolemasta on juuri tänään tullut kuluneeksi 32 vuotta, joten hän selvisi sydänongelmistaan ja jatkoi työssään aina yli 65 vuoden ja ehti olla aktiivinen eläkeläinenkin 13 vuotta.)

Elin itsekin mukana vahvasti, sillä luokkatoverini Laurin kaverina tunsin koko Kankaan perheen ja minun silmissäni Lasse Kangas oli ystävällisen mukava läpänheittäjä, joka  tosin vaati pojilta ihan liian paljon.

Oikeus on suhteellista

Asian oikeudellinen käsittely ei suinkaan loppunut KO:n  tuomioon. Oikeuskansleri Olavi Honka pyysi myöhemmin Korkeinta oikeutta harkitsemaan tuomion purkua. KO  ei nähnyt siihen tarvetta. Professori  Bruno  A. Salmiala  kirjoitti 1960 syksyllä  kirjan: Tuomio, jossa hän Kankaan tapausta esimerkkinä käyttäen arvosteli suomalaisen oikeuden käytön puutteita lausumalla, että  luottamus korkeimman oikeuden lainkäyttöön on horjunut.

Politiikka ja oikeus olivat tässä tapauksessa  sekaantuneet keskenään. Kankaan persoona oli voimakkaan särmikäs. Hän joko ihastutti tai vihastutti.  Hänen ylikorostunut omanarvontuntonsa yhdistettynä purevaan kieleensä oli pikkukaupungin mahtiväelle liikaa. Kankaalla oli myös epäilyttäviä vasemmistosympatioita. Hän oli halukas liittymään sosialidemokraatteihin jo varhain, mutta isäni käytännössä sen esti arvellen siitä olevan suurta haittaa viranhoidossa. Jossakin pikkujutussa, kuten suojeluskunnan torvien palautuksessa Työväenyhdistykselle, näkivät naantalilaiset suojeluskuntalaiset Kankaan asenteessa punaista ja niin sotasankari joutui epäiltyjen listalla. Kaikkea muutakin asiaan liittyi: Liiketoimia, tennistä ja rakkauttakin. Joten kyllä siinnä sitä ainesta oli kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan.

Kärhämöinti jatkuu

Poliittisesti  Kankaan erottamisen jälkeen jatkui kädenvääntö Naantalissa.  Kankaan vastaisen rintaman asiamiehenä toiminut  lääninsihteeri Jaakko Kalkas valittiin Kankaan seuraajaksi.  
Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisvaaleissa 1963 Lasse Kangas nousi sosialidemokraattina suhteellisesti laskien kakkien aikojen kovimmaksi ääniharavaksi yli 200 äänellä. Lasse Kankaan valtuustoura jatkui hänen kuolemaansa vuoden 1969  kevääseen saakka.

Kangas arvosteli Kalkasta hellittämättömästi ja Kalkas omalta puoleltaan puolustautui vähättelemällä ja puhumalla sovittelevan pilkallisesti. Se ei ollut helppoa eikä eteenpäin vievää aikaa.
Tämän vaiheen dramaattinen ja traaginen päätös on vieläkin monen mielessä: Lasse Kangas oli kuollut sydänkohtaukseen Askaisissa  mökinsä veräjän luona ja kaupungin kansliassa juotiin kuohuviiniä  Jaakko Kalkkaan pojan syntymän kunniaksi!

Viha vaino pois

Henkilökohtaisesti näissä olosuhteissa eläneenä ja henkilöön käyvän riitelyn vaikutukset tuntien olen tullut vakuuttaneeksi, että juridiikan ja politiikan sekoittaminen on tuhoisaa. Poliittisia ristiriitoja ei voida oikeudessa ratkaista. Ne on hoidettava poliittisin keinoin; neuvottelemalla, sopimalla ja tai äänestämällä. Keskinäinen luottamus saavutetaan avoimuudella. Mieliviisauteni on yksinkertainen: ”Kun toverit pysyvät irti toistensa vaimoista, välttyy puolue linjaristiriidoilta”. Tämän puoluesihteeri Taavi Tainion toteamus laajennettuna tarkoittaa, että ei pidä sotkea henkilökihtiaisa asioita yleisiin, ja että henkilökohtainen vastenmielisyys ja kauna olisi syytä unohtaa yhteisten asioiden hoidossa. Se on aika ajoin todella vaikeaa, mutta ei mahdotonta, kun sen oikein päähänsä takoo, ja kun aina silloin tällöin voi havaita vilpitöntä pyrkimystä muiden toimissa.

 



Kommentit

Lari Kangas
23.05.2010 klo 11:29
Luin tämän tarinan uudelleen muutamaa tuntia ennen Turun Työväentalolle menoa ja puoluesihteerivaalin Varsinais-Suomen ryhmän tenttiä. Opettava tarina ja hyvin kirjoitettu, kiitos Mikko. Lari, Lassen pojanpoika.