Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Ei suomalaisen palakansaajan arviointikyky ole finanssikriisin syy vaan kapitalisten ahneus

Luulin lukeneeni koko juttusi Naantalin demareiden sivuilta, mutta se olikin referaatti, jonka perusteella tein kannanottoni siihen. Luettuani koko juttusi, tuli mieleen montakin asiaa, mutta mistä on peräisin tieto pk- sektorin n. 90 % työllistäjänä. Se ei voi pitää paikkaansa. Jo julkisella sektorilla työskentelee yli 25% työvoimasta.

Sitten vaikeampaan kysymykseen. Suomalaisen hyvinvoinnin perustuminen pk-sektoriin on melko yksipuolinen näkemys. Arviotasi viennin roolista en ymmärtänyt. Joka tapauksessa vienti muodostaa (muodosti) bruttokansantuotteesta 45%, jolla rahoitetaan sekä julkista että yksityistä palvelutuotantoa. Tietenkin myös pieni osa viennistä on suoraan pk- sektorin tuottamaa, mutta ei kuitenkaan merkittävästi. Pk- sektori osallistuu kylläkin vientituotteiden tuotantoon alihankkijana, josta hyvänä esimerkkinä Pernon telakka lähialueiden metalli- ym. pajojen työllistäjänä. Kyllä viennissä kuitenkin tarvitaan myös suurteollisuutta: Nokiaa, puu- ja paperiteollisuutta ja mm. laivanrakennusta.

Mistä olet saanut päähäsi, että palkansaajat ovat olleet jotenkin jälkijunassa rahoituskriisin vaikutusten ymmärtämisessä. Ennemminkin Suomen valtionvarainministerin kommentit viime syksynä toivat mieleen erään vuorineuvoksen tokaisun: Suomen talouspolitiikkaa johdetaan Siilijärven nuorkauppakamarin tiedoilla. Missään tapauksessa kuitenkaan ei tätä talouskriisiä (ei pelkästään rahoituskriisi) aiheuttanut suomalaisen palkansaajan arviointikyvyn puute vaan kapitalismin ahneuteen perustuva järjestelmä. Jenkkipankkien johtajien bonukset olivat sidottu tulokseen, jolloin houkutus katsoa vakuuksien riittämättömyyteen kävi liian suureksi. Varmasti inhimillistä, mutta järjestelmä ei saisi perustua pelkästään ahneuden ruokkimiseen ja juuri tämän estämiseksi tarvitaan joustavia sääntöjä ja sääntelyä.

Puhuit Aku myös yrittäjäriskistä. Aika huono veto tässä tilanteessa, jossa veronmaksajat(suurin osa palkansaajia) joutuvat rahoituskriisin maksumiehiksi.

Suomalainen hyvinvointi ei perustu pelkästään pk- sektoriin vaan kaikkiin suomalaisen yhteiskunnan osatekijöihin mukaan lukien kolmas sektori (vajaa 10 % bruttokansantuotteesta). Otin esiin kolmannen sektorin siksi, että moni palkansaaja tekee siellä vapaa-ajallaan pyyteetöntä työtä ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Monen kiireisen yrittäjänkin lapsi pelaa palloa palkansaajan ohjauksessa. Tämäkin näkökulma kannattaisi huomioida ennen kuin ryhtyy palkansaajia mollaamaan.      

Hessu Aalto

Akun täsmennys:

Kirjoitin huolimatomasti pk- ja pienyritysten työllistävyydestä. Tarkoitin niitten osuutta tietysti yksityissektorilla. Tarkkoja tilastoja minulla ei ole, mutta alan julkaisujen yleisen keskustelun nojalla se heilunee yli 80:stä 90 prosenttiin.