Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Vapaussodan monet kasvot

Vapaussodan muistopäivä oli eilen 16 pnä toukokuuta. Sitä vietettiin vuoteen 1939 valkoisten sotilaallisen voiton päivänä. Sodan jäleen  Neuvostoliiton voimissa ollessa juhlinta   oli pienimuotoisempaa ja valkoisten voitolla ei elämöity.

Vuoden 1918 tapahtumista on keskusteltu vilkkaasti. Sotien välisenä aikana oli selvää, että vapaussodan muistojuhla oli voittajien juhla. Ja voitto oli saavutettu punaisista. Suomeen jääneet venäläisjoukot joukot olivat sivuroolissa eli sillä tavalla ajatellen valkoiset eivät taistelleet entisen emämaansa vallanpitäjiä vastaa, eivätkä siis vapauttaneet Suomea miehitysarmeijan ikeen alta.
Erillinen spekulatiivinen  kysymys on sitten, olisiko punaisten voitto johtanut Suomen liittämiseen Neuvostoliittoon? Luultavasti.
Ja omaan luokkaansa kuulu kysymys, minkä vapauden puolesta valkoisten apuun tulleet saksalaiset joukot taistelivat? Suomen kansan etu ei näytellyt pääroolia.
Mauno Koiviston arvion mukaan saksalaiset tulivat Suomeen auttaakseen Leniniä pysymään vallassa eli halusivat rauhoittaa Suomen suunnan, sillä suursodasta vetäytyneillä bolsevikeilla oli liikaakin taisteltavaa emämaan sisällä.  Saksa halusi, että se voi keskittyä sotaan lännessä ja siksi se ei halunnut keisarin ja hänen kannattaneiden voimien valtaan pääsyä.

Sodassa oli valkoisten kannalta katsottuna kyse kapinan kukistamisesta. Suomi oli julistautunut itsenäiseksi joulukuun 6 pnä 1917 ja Suomella oli Eduskunta ja laillinen hallitus, joka oli saanut Neuvosto-Venäjän tunnustamaan maan itsenäisyyden.

Punaiset nousivat kapinaan taistellakseen omasta mielestään oikeutettujen vaatimusten puolesta ja kukistaakseen riistovallan. Tästä asetelmasta syntyi sisällissota ja kansalaissota hirmuisine seurauksineen.

Tämän vuotuisen muistopäivän suuri tapaus oli presidentti Tarja Halosen poissaolo. Mauno Koivisto osallistui 15 vuotta sitten vastaavaan. ja presidentti aikoo osallistua Tammisaaren punaisten uhrien muistotilaisuuteen 14.6. Presidentti on viitannut henkilökohtaisiin syihin.

Presidentillä on oikeus valintoihin. Mutta valtion johtajan tulisi käyttää vakavaa harkintaa tällaisessa yhteydessä. Kysymys on ristiriitaisesta tilanteesta. Vapaussodan muistojuhlaa viettävät kokevat 1918 sodan voiton olleen onni Suomelle. He myös voivat syystä kokea, että laillisen järjestyksen puolesta taistelleet saavuttivat oikeutetun voiton, josta isänmaa saa olla ylpeä. Tämä näkökulma olisi presidentin kannattanut ottaa huomioon, sanoo punakaartilaisen poika