Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Kaarisillan teet

Puolueiden kriisi on kestoaihe varmaankin aiheesta, koska puolueiden kuuluu olla kriisissä!
Hanna Kuuselan ja Mika Rönkkön toimittamass kirjassa  Puolueiden kriisi on paljon osuvaa analyysiä, mutta paljon myös sellaista sanailua, joka ei avaudu jokapäiväistä arkielämää elävällä käytännön mukanaolijalle.

Jotain aina jää mieleen. Entinen edustajakolleega Arja Alho on aina ollut voimakastahtoinen, pippurinen. Hänen ongelmansa on ollut  tulla todella väärin kohdelluksi. Kun hän teki oikeutta, tehtiin hänelle vääryyttä. Se ei voi olla jättämättä jälkiään. Kun hän on sittemmin ohjannut tarmonsa opiskeluun ja itsensä kehittämiseen, ja kun sitä kaikkea energiaa ei ole saatu käyttöön, saa hän osaksensa ylenpalttista epäilystä.

Arja kertoo nostalgiseen kokemuksestaan 1972  Tampereen puoluekokouksesta, jossa tehtiin tärkeitä päätöksi suuren innostuksen vallassa, ja joka päättyi yleisötilaisuuden Tauno Palon lauluun ” Ruusu on punainen”.
Jyväskylän vuoden 2005 puoluekokous oli Arjan silmissä puolue- ja ay-toimitsijoiden ja kunnallismiesten junttatilaisuus, jonka tärkein tehtävä olivat henkilövalinnat. Laulaja oli Arja Koriseva?
Arja tuskailee:

”En halua palata menneisyyteen, mutta en viihdy nykyisyydessä.
Kun yritämme kysyä ja keskustella, meille ei vastata eikä suostuta puhumaan, koska yleensä on aian väärä aika, väärä aihe tai ainakin väärä kysyjä.”

Hän lopettaa siteeraamalla Aale Tynniä puolueiden haasteiden avaamiseksi:

”Toisille annan toiset askareet, vaan sinulle tahdon, että kaarisillan teet.”

En halua palata menneisyyteen, mutta muistan, että Naantalin kokoomuslainen valtuuston puheenjohtaja lehtori Aira Komonen  siteerasi isäni hautajaisssa vuonna 1977  samaa runon samaa kohtaa.