Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Neste: Monopolista markkinoille

 

Mikko Rönnholm: Nesteen 60-vuotishistoria

Tammikuun 9 pnä olisi alkuperäinen Neste täyttänyt 60 vuotta. Juhlaan on ollut monesti aihetta ja nytkin merkkipäivänä julkistettiin Jukka Saastamoisen kirjoittama pamfletti nimellä Brezhnevin katoksesta ja muita juttuja Nesteestä. Kirjan perusteella hahmottuu Neste tämän päivän näkökulmasta. Helppolukuinen opus, jota lukiessa on syytä muistaa, että kertojat ovat mukana olleita ja että kertojien valinta kertoo sekin paljon. Pitkäaikaisimman hallintoneuvoston puheenjohtajan Ulf Sundqvistin unohtaminen on asia- ja vielä suurempi tyylivirhe.

Isänmaallinen instituutio

Jermu Laine tiivistää: - Neste ei ollut vain Uolevi Raaden asia vaan myös Urho Kekkosen asia. Tai sanottakoon: Neste oli isänmaan asia. Jos Neste olisi menettänyt kauppapoliittisen erikoisluonteensa, idänkauppaa olisi Suomen taloudellisen kehityksen tukipilarina mitä todennäköisimmin murtunut.-
Kauppapolitiikan veteraani kertoo koko jutun juonen ja ihaillen ihmettelee vielä, miten Suomi GATT:IN hyväksymään  Finefta-sopimukseen energiapykälän, jolla Suomi sai pysyvän säännöstelyoikeuden polttonesteiden kauppaan. Siis Nesteen kanssa kilpailu kiellettiin.
”Siihen mahtui myös aimo annos macciavellismiä, joka perustui verhottuun vallan politiikkaan, joka ei kaihda mitään keinoja eikä varsinkaan energiaa tyhjänpäiväisten moraalikysymysten miettimiseen. (Niccolo Machiavellin italialainen renessanssiajan filosofi)

-Ei tarvinnut nesteläisten paljon selitellä, kun sanoi vaan, että hinnat ovat viranomaisten vahvistamia, kertoo puolestaan  Matti Purasjoki selostaessaan, että Neste hyötyi hintavalvonnasta eniten ja niinpä Outokummun  Pertti Voutilainen oli toivonut kuparia hintavalvonnan piiriin.
1.10.1988 päättyi hintavalvonta, joka oli suojannut monopoliyhtiöitä. Se oli Nesteelle uuden ensimmäinen alku.

Ketteli ei toteudu oliko se Naantalin onni?

1970-luvun alussa Neste havitteli kolmatta jalostamoa. Ensin Hangon niemelle Tvärminneen ja sitten Pyhämaan Ketteliin, josta ehti päätöksensä tehdä niin valtioneuvosto kuin Nesteen hallintoneuvostokin. Hanke olisi tullut paljon arvioitua kalliimmaksi ja niin se kaatui Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koiviston vastustukseen. Arvelen, että tämä oli yksi tekijä, joka ei ainakaan parantanut varsinaissuomalaisen ministerin ja Nesteen hallintoneuvoston puheenjohtajan Esko Niskasen ja Koiviston välejä. Tuota lottovoittoa emme silloin saaneet, mutta tänään voisi ajatella, että se oli  Suomen etu ja Naantalin onni?

Nesteen maineelle pahoja kolhuja

-  Kyse oli yksinkertaisesti siitä, teollisuuden etu menin aina totuuden edelle -, kertoo Arsenikkijupakan kirjoittelun aloittanut toimittaja Kari Kiuru. (500 markan vihjepalkkion tästä paljastuksesta sai Porvoon eläinlääkärin poika satunnainen sataman työntekijä Mikael Blomberg.) Naantaliin ne arsenikit Portugalin kautta päättyivät. Ja varotoimet olivat hirmuiset, mutta Naantalin pragmaattinen suhtautuminen lähensi Nestettä ja kaupunkia. - Hädässä ystävä  tunnetaan.


Kirjassa suitsutetaan varmaan pääosin aiheesta vuorineuvos Uolevi Raaden, Nesteen luojan saavutuksille ja patruunan erikoisuuksille osoitetaan hyväntahtoista ymmärrystä. Onhan se hyvien tapojen mukaista. Onneksi tiedottaja Helena Haapalinna uskaltaa myös esiintuoda sen nurjemman puolen tuosta kamalasta Raadesta, niin kuin hän itsensä vaimolleni esitteli. Huonosti käyttäytymistä saa pitää sietämättömänä öykkäröintinä. Itsekin olen ollut Keilaniemessä päivällispöydässä, missä Raade otti tupakan naapurina istuneen daamin suusta ja heitti sen lattialle ja sanoi, - meillä eivät naiset polta -.
Kyse ei ollut terveyskasvatuksesta eikä vitsistä.
- Minä en ole tarvinnut valtiota, valtion on tarvinnut minua -, sanoi Raade samassa tilaisuudessa. Kerran sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä istui Nesteen auditoriossa odottamassa tuppisuina pysyneiden muiden isäntien kanssa 40 minuuttia myöhässä ollutta vuorineuvosta!

Raade legenda jo eläessään.

Maakaasu määrätään Nesteelle 1970-luvulla

Maakaasuun Neste joutui presidentti Urho Kekkosen komentamana. Hanketta oli suunniteltu toistakymmentä vuotta ennen sen toteuttamista 1970-luvun alussa. Keskeisin idea oli neuvostokaupan kasvattaminen. Epäilyt liittyivät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan siis saatavuuteen ja strategiseen merkitykseen eli Suomen riippuvuuteen Neuvostoliitosta. Kaasun hyvät ominaisuudet ovat vasta myöhemmin nousseet energiapolitiikassa esille.
Vuonna 1994 uuden Venäjän syntymisen jälkeen  perustettiin yhteisyritys Gasum, jonka nimi muodostuu Gaz =kaasu um=järki.  Tämä nimi venäläisiä miellytti ja Jaakko Ihamuotila vitsailee, - että kummasta maasta tuli kaasu ja kummasta järki?-
Gasumin kaasun piti olla sittemmin IVO-Nesteen eli Fortumin suuri yhteinen nimittäjä. Paradoksi on, että EU:n komissio asetti fuusion ehdoksi Gasumin siirtämisen pois konsernista IVO:n esittämien argumenttien mukaisesti. Eli keskeinen idea oli kuopattu jo ennen yhdistymistä.

Laajenemista, rönsyilyä, hallitsemattomuuttako.

Talousjohtaja Eero Aittola kuvaa Nesteen 1990-luvun talouden näkymiä ja talouden osaamista synkin sanoi: - Nesteellä ei vielä 1990 luvulle tultaessa ollut kovin syvällistä kuvaa pääomakuluista. Nestettä velan ottajana pidettiin yhtä vahvana kuin valtio. Lainaa otettiin aina kuin tarvittiin ja sieltä mistä satuttiin saamaan.
- Siitä seurasi, että yhtiö velkaantui aivan hirvittävällä tavalla
-
- Pää tuli vetävän käteen vuoden 1991 lopulla, Clearing loppui, kemia romahti, öljyn tuonti vapautui …-
- Öljyn vuosikatteesta lähti miljardi ja  tulos painui miinukselle -.
Aittolan kovat tekstit ovat vähän imelän makuisia haiskahtaen jälkiviisaudelle tai sofistiikalle.  Onko tämä kuvattu yhtiön talous perimmäinen syy Nesteen ja IVO:n yhdistämiseen. Oliko omistajalla syntynyt aiheesta epäilys yhtiön johdon kykyihin?  

Aittola itse osoittautui ahdasnäköiseksi talousmieheksi ja niinpä hänen saavutuksiinsa on luettava eräs Fortumin historian suurista ajattelemattomuuksista. Hän likvidoi Fortumin vt. toimitusjohtajana IVO:sta peräisin olevan osaamisen. Talousluvut hieman kaunistuivat, mutta yhtiöltä leikattiin siivet.

Valtio itse syyllistyi Nesteen tappioiden kasvattamiseen.

Neste joutui saneeraukseen. Viva eli visioista vauhtia ja muut ohjelmat eivät riittäneet vaan oli mentävä rakenteisiin. Kemian teollisuus oli syöksyssä ja vielä kaiken kukkuraksi Neste joutui kirjaamaan  929 miljoonan markan kurssitappion. Näin kävi valtion teollisuudelle, kun valtio käytti asemaansa väärin ja määräsi, että yhtiöt eivät saa suojata valuuttavelkojaan. Tästä päätöksestä ei ole kukaan joutunut edesvastuuseen. Vuosi muistetaan myös Naantalissa. Tulos romahdutti myös Naantalin verotulot.. Kaupungin koko henkilökunta lomautettiin kolmeksi viikoksi. Silloin Nesteen merkitys huomattiin, mutta hyvinä aikoina tätä Naantalin öljyaurinkoa ei aina jakseta muistaa.

Väkisin pörssiin

Listautumisen jälkeen ei pörssitaival ollut ruusuilla tanssimista. Oli ilmiselvä uhka, että valtionyhtiöiden pörssinmeno voisi saada huonon mainoksen Nesteen tapauksesta. Tässä varmaankin oli aikaisemmin mainitun johto-ongelman lisäksi yksi keskeisin syy, miksi erityisesti KTM:ssä ruvettiin miettimään uusia kuvioita ja tähyiltiin IVO:n suuntaan.

Kekkonen oli herrallekin herra
Presidentti Urho Kekkonen kasvatti valtaansa kaikkialla. Neuvostokaupan olosuhteet antoivat hänelle mahdollisuuden ohjata kehitystä elinkeinoelämän puolellakin ja aivan erityisesti valtioyhtiöissä. Olavi J Mattilan nimittäminen Enson ja Valmetin yhteiseksi hallituksen puheenjohtajaksi oli näkyvin osoitus jopa mielivaltaisuudesta. Samalla tavalla presidentin avulla Uolevi Raade yritettiin istuttaa Neste-IVO:n johtoon. Kirjassa kuvataan nimittäin Raaden ja Kekkosen suhdetta läheiseksi. Jopa epäillään, että Raade informoi liikaa eli yli sen tarpeen mitä asioista kiinnostunut Kekkonen olisi halunnut. Vaikutusvaltaisesta suhteestaan huolimatta tai siitä johtuen Raade ei suostunut pääministeri Sorsan muotoiluun asiassa. Hän ehkä teki arviointi virheen tässä tapauksessa. IVO:n hallintoneuvoston puheenjohtajana tuolloin ollut Aarre Simonen oli liian vahva ja vaikutusvaltainen. Ehkä Kekkonenkin halusi pitää norsumaisen itsetunnon omaavan Raadetta herran nuhteessa.
Raaden matelu ja kumarrukset näyttivät liioitellulta jopa naurettavalta. Tietenkin Kekkonenkin sen huomasi ja niinpä kerrotaan, että Kultarannan pihalla Raade selitti Kekkoselle, että uuden sillan Naantalista Luonnonmaalle pitää olla sellainen, ettei se erotu täältä katsottaessa vanhasta Ukko Pekan sillasta. Kekkonen vastasi jotain hyväksyvää, mutta sanoi, että - muista kuitenkin, että sinä katsot asioita aika paljon alemmalta tasolta.
Pituudestahan vain oli kysymys ja tarinan todenperäisyyttä en voi todistaa. Mutta Kekkonen ei ollut käskettävissä.

Miten Fortum sitten todella syntyi ?

Kirjassa kerrotaan, että - harvempi tietää Nesteen ja IVO:n yhdistämisidea oli syntynyt jo vuosia ennen KTM:n suunnitelmia Jukka Viinasen ja konsernisuunnittelusta vastanneen Risto Riekon kanssa keskusteltaessa. Riekko ei kiistä keskustelua. Tuskin Riekko haluaa tätä kyseenalista kunniaa omia. Kyseessä taitaa siis olla Jukka Viinasen oma peiteselitys.
Viinanen  paukuttelee kovia tekstejä monessa muussakin kohdassa ja monesta asiasta. Hänellä oli selvä tieto siitä, että hän oli vahvoilla IVO:n toimitusjohtajaksi Kalevi Nummisen jälkeen. Olin hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja toimitusjohtajaa etsineessä työryhmässä. Minulle ei ole syntynyt samanlaista käsitystä, eikä syyn vierittämien Kalevi Nummisen niskoille ole myöskään oikea.
 Kauempaa asioita katsova voisi myös ajatella, että Nesteen johdolla oli myös inhimillinen kompleksi. Yhtiö oli ollut suuri, Suomen suurin ja mahtava, maailman valloittaja. Aleneva liikevaihto ja pienenevä tase ei suurille miehille sovi. Mutta kuka nyt tuollaista tunnustaisi?

Antti Kalliomäki kertoo asiat varmaan oikein, vaikka ei hänkään ihan kaikkea esille tuo. Kaunis yhdistymisselitys oli synergia ja se, että toisella oli strategia ja toisella oli rahaa. Mutta kyllä siinnä paljon painoi valtion riskin välttäminen eli Nesteen pörssikurssin romahtamisen pelko. Voi silläkin olla ainakin emotionaalinen vaikutus, että Antti Kalliomäki oli Nesteen hallintoneuvoston puheenjohtajana Nesteen pörssiin mennessä. Eikä sekään asialle haitaksi ollut, että kansliapäällikkö Matti Vuoriasta oli tulossa uuden yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Jaakko Ihamuotila kuittaa jälkeenpäin: - Yhdestä asiasta olen erittäin iloinen. Ne jotka ostivat Nesteen osakkeita vuonna 1995, voivat olla nyt erittäin tyytyväisiä -. Pakko on lisätä: Eikä vähiten Jaakko Ihamuotila, joka sai Nesteen verottomia optioita ja Fortumin verollisia merkittävän määrän. Kysymys kuuluukin, missä määrin optio ohjasivat ja ohjaavat yrityksen avainhenkilöitä menemään myös omistajan tontille hääräämään asioilla, jotka eivät heille kuulu ja joista viulut maksavat muut. Tässä tapauksessa omistajana valtiosta tuli moninkertainen kärsijä.
Ihamuotilan haastattelu vuonna 2007 päättyi siihen, että hän kertoi lähtevänsä Naantalin Musiikkijuhlille, jonka tukeminen sai jo Raaden tuen ja jota Jaakko Ihamuotila on kunniakkaasti  jatkanut. Niinpä mieleeni tulee tilaisuus, joka sattui kyseisiltä juhlilta juuri Neste-IVO:n  fuusioesityksen julkitulon aikoihin. Jaakko Ihamuotila nosti minulle lasia ja toivotti uudelle yhteistyölle menestystä. Läsnä ollut Naantalin silloinen Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja oli kavereille irvaillut, että olin ollut aika vaivautunut. Se pitää paikkaansa. En ollut IVO:n ja Nesteen yhdistämisen kannalla. Mutta vaivautunut olin sittenkin enemmän Ihamuotilan puolesta, kun minulla oli voimakas aavistus vuorineuvoksen tulevasta kohtalosta.

Oikeat ihmiset ja osaaminen

.

 

 

 


Nyt Nesteellä näyttäisi olevan selvät sävelet tulevaisuuteen. Mutta historia on opettanut, että öljytoimiala on eriskummallinen vuoristorata. Hinnat ja marginaalit vaihtelevat. Globaalit ympäristökysymykset ovat ratkaisematta. Öljy ja maailmanpolitiikka ovat olleet ja tulevat olemaan vahvassa symbioosissa. Mutta pitäytyminen ydinliiketoimissa ja kotoisilla markkinoilla voi olla viisasta. Luulen myös, että asiansa osaavat perusöljynjalostajat kannatta pitää yhtiössä ja yhtiön johdossa. Ehkä siten ei tule maukkaita kvartaalivoittoja muttei myöskään korvaamattomia romahduksia. Hyvä neuvo entiselle emoyhtiöllekin tulevien valintojen valmisteluun. 
Fortumin syntyä selitetään kirjassa. Se oli Nesteen mielestä heidän, ja KTM:n mielestä ministeriön idea. Kertomukset eivät ole virheellisiä. Molemmat ovat varmaankin tosia. Ehkä tässä on kuitenkin vähän kysymys judo-efektistä. KTM käytti hyväksi Nesteen yli-innostunutta liikettä ja tuli vedettyä mukaan hankkeeseen, joka ei Nesteen väen suunnitelmiin kuulunut. Itsevarmuus ja into kostautuivat.
 
Neste vietiin pörssiin 1995. Siinnä tuli viivästyksiä eikä yllätyksiltä vältytty, kun selvisi, että tradingistä tulleet ja kirjanpidossa muhineet tappiot tuli näyttää. Jälkeenpäin yhtiön talousväki piti listautumista liian aikaisena siis väärin ajoitettuna.