Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Itsenäisesti muttei itsepäisesti

Mikko Rönnholm

Luojan luomaa ja valtion tuomaa

 
Naantalin kaunis ympäristö on meille naantalilaisille jokapäiväistä leipää. Länteen avautuva vanhan kaupungin ranta kylpee auringossa sen viimeisiin säteisiin asti komean Kuparivuoren kainalossa ja mahtavan kirkon kupeessa. Tämä on meille annettua. Airistolta Naantaliin johtaa syväväylä, jota pitkin pääsee kaikilla Tanskan salmet läpäiseville laivoilla. Tämäkin on lahjaksi tullutta.
Kiitollisia saamme olla myös siitä, että valtio on meille ollut suopea. Tasavallan presidentin kesäasunto on komea koriste Naantalin kuvassa. Mutta sitäkin tuntuvampia ovat valtion teollisuuspolitiikan hedelmät meidän kirstussamme. Nesteen tuloista saamme kiittää hyvää varallisuusasemaamme
”Luojan luomaa ja valtion tuomaa” on hyvinvointimme perusta. Velvollisuutemme on hoitaa leiviskäämme hyvin ja kantaa vastuuta naantalilaisten lisäksi laajemmasta kokonaisuudesta: Turun seudusta ja aivan erityisesti sen läntisestä suomenkielisestä saaristosta.

Onnemme on Turussa?


Sanotaan aiheellisesti, että Naantalin vetovoiman vahvimpia puolia on Turun läheisyys; Turusta saamme päivittäisiä palvelujamme ja useilla on siellä työpaikka. Turku on korkeamman koulutuksen ja kulttuurin kiintopisteemme. Meidän intressimme on tukea ja vahvistaa Turun kehitystä. Siitä hyötyvät kaikki.
Miten parhaiten tässä asiassa onnistumme, on juuri tämän hetken suuri kysymys?
Suuruus ei ongelmia ratkaise
Yksinkertaisena ratkaisumallina tarjotaan taas Suur-Turkua, Turun ikiaikaista hanketta. 1700-luvulla vaadittiin Naantalin kaupunkioikeuksien lakkauttamista. 1950-luvulla liitosta vaadittiin Nesteen takia. Tänään turkulaiset tavoittelevat Naantalissa asuvia hyviä veronmaksajia.
Luonnollista on, että Naantalissa ison itäisen naapurin valtauspyrkimyksiin on suhtauduttu pelolla. Muinaisuuksiin menemättä on mieliin palautettava 50 vuotta sitten läpikäyty kamppailu Naantalin olemassaolosta. Se liittyi Nesteen perustamiseen, joka oli aikakauden suuri teollisuus- ja talouspoliittinen kamppailu Suomessa. Punamulta siis sosialidemokraatit ja maalaisliitto ajoivat hanketta, kun taas sitä vastustivat porvarilliset puolueet ja kansandemokraatit. Suurpolitiikasta oli kysymys, kun Turku kieltäytyi järjestämästä Nesteen toiminnan edellyttämää raakavettä.
Seudun pienet kunnat Naantali, Naantalin maaliskunta ja Raisio yhdessä järjestivät asian. Turun läntiset naapurit lunastivat aktiivisuudellaan olemassa olonsa oikeuden ja niin valtioneuvosto hylkäsi Turun Naantalin pakkoliitoshankkeen. Turun ja koko seudun onni oli, että meillä oli pieniä ja joustavia toimeenpanijoita yhden suuren kankean sijasta.
Tähän samaan sarjaan voidaan liittää Viking Linen matkustajaliikenne, joka pääsi vain Naantalin kautta Turkuun. Muumimaailmaa ei Turkuun huolittu, mutta Naantaliin tultuaan on hyödyttänyt koko seutua ja erityisesti Turun matkailua.
Monipuolisuus on ollut mahdollisuutemme pärjätä edes jollain tavalla.

Onko suuri vai pieni kaunista?

 
Äkkiseltään arvioiden voisi luulla, että kuntakoon kasvu itsestään parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta. Suuruuden ekonomia ei tutkimusten tietojen perustella toimi. Ei myöskään pienuus tuo laatua ja läheisyyttä. Palvelujen kannalta kunnan optimaalinen koko on 20.000-30.000 asukkaan kokoluokassa. Todennäköisesti byrokratia ja kunnan palvelujen luonne johtavat tähän. Palvelu ihmiseltä ihmiselle ei yksikön koon ja henkilökunnan määrän kasvusta hyödy, mutta kuitenkin asiantuntemuksen kannalta pitää minimikoko ylittää. Myös kovat talousnumerot todistavat paikallisesti tämän totuuden paikkaansa pitäväksi. Turku on valtion osuuksien suuri ahmatti ihan pienempien kuntien tyyliin, kun taas kehyskunnat tulevat pienemmillä avustuksilla toimeen. Siis ne ovat velkaisen valtionkin kannalta hyviä renkejä.

Ei kurjuus jakamalla häviä

On ongelmallista, että yhdyskunnilla on taipumusta jakaantua sosiaalisesti erilaisiin alueisiin. Mutta tämä ongelma ei poistu kuntarajojen muutoksella. Sen sijaan on hyväksyttävää, että jokainen kunta kantaa vastuuta esimerkiksi maahanmuuttajista, joita tänne tulee olosuhteiden pakosta tai meidän tarpeittemme takia.
Kadehditut hyvätuloiset lapsiperheet, jotka haluavat asua omakotitaloissa, ovat hyviä veronmaksajia, mutta rahan tulon vastapainoksi heidän palvelutarpeensa ovat suuret. Optimaalisen maankäyttömallin rakentaminen voi olla teoreettisesti hyvinkin perusteltua, mutta markkinatalousvetoisessa ja yksityisomistukseen perustuvassa kilpailuyhteiskunnassa ei kannata liikaa uskoa ylhäältä tulevaan suunnittelun voimaan. Terve kilpailu on ihan hyvästä myös kuntien välillä, kunhan pelisäännöt vaan ovat yhteisesti sovitut ja reilut.
Cityssä Turun tulevaisuus
Meillä ei ole oikeutta sekaantua naapuriemme sisäisiin asioihin, mutta sen me saamme sanoa, että Turun sisäiset ongelmat eivät ratkea kuntaliitoksilla. Ne on ratkaistava Turussa. Turulla on hieno kaupunkimainen keskusta, jonka kilpailukyky on avain tulevaisuuden menestykseen.

Saaristo ja Naantali yhteen soppii!

Kuntarakenteen ja palveluiden järjestämiseksi on Naantalin ympärille suunniteltu saaristokaupunkia. Alussa mukana olleet Masku, Lemu ja Askainen eivät tulleet mukaan Rymättylän ehdottamaan kuntaliitosselvitykseen. Sen sijaan Rymättylän, Merimaskun, Velkuan ja Naantalin edustajat ovat päässeet yhteisymmärrykseen kuntaliitossopimuksesta. Liitoksen käsittely on nyt siirtynyt kuntien hallituksille ja valtuusotoille, jotka tekevät päätöksensä 27.8.2007. Uusi Naantali aloittaisi vuoden 2009 alusta.
Uudessa Naantalissa olisi 18.000 asukasta, joka vastaa saaristoisuuden poikkeus huomioon ottaen laissa vaadittua n. 20.000 asukkaan minimikoko. Yhteenliittymä on toiminnallinen kokonaisuus. Liikenneyhteydet johtavat Naantaliin ja erityisesti Rymättylän, Merimaskun ja Naantalin yhteistyöllä on vakiintuneet perinteet niin terveydenhuollossa kuin kouluasioissakin.

Meri yhdistää taas ja Naantali brandiä tarvitsee koko seutukunta

Saaristo ja meri ovat tämän hankkeen suuri yhteinen nimittäjä. Saariston perinteisten elinkeinojen merkityksen vähentyessä on matkailun mahdollisuuksiin pantu paljon toivoa. Ruotsinkieliselle saaristolle on syydetty rahaa vuosien mittaan eikä tuloksissa ole hirveästi kehumista. Naantalilla on hyvät vetomaiset tuotteet: Kylpylä, Kultaranta, Muumimaailma, Vahankaupungin ravintolat ja venesatama sekä vasta valmistuneet golfkentät. Naantali on menestynyt ensiluokkaisesti matkailukohteena. Tämä kokonaisuus luo edellytykset ammattimaiseen saaristomatkailun kehittämiseen. Tämä brandi on Naantalin vastaus Turun seudun kehittämiseen. Olisi suuri tyhmyys, jos Naantalin hyvä nimi hävitettäisiin kuntarakennekuvioissa. Matkailun varsinaiset kehittäjät ovat yksityiset yrittäjät ja heidän innovatiivisuutensa. Naantali eikä varmaan uusi suurempikaan kunta tapa sitä byrokratiallaan. Tässä on mahdollisuus.

Tehokkaasti mutta oikeudenmukaisesti.

Naantalin talous on kunnossa. Palvelut toimivat vähintäänkin kohtuullisesti. Tehokkuudessa voi olla paikka paikoin toivomisen varaa. Näistä lähtökohdista pystytään suurempikin alue hoitaman. Muutos luo mahdollisuuden myös uusiin ratkaisuihin ja se pakottaa miettimään monet asiat uudelleen. Sosiaali- ja terveyspuolen yhdistäminen on kuntaliiton purkautumisen jälkeen luonnollinen ensimmäinen askel, jolla on suurta merkitystä ikääntyneen väestön tulevassa hoidossa. Hallinnossakin voidaan säästää ja näin liitoksesta aiheutuvat kustannukset nykynaantalilaisille voidaan pitää kohtuullisina. Eikä suurta vääryyttä meille tehdä, vaikka vähän jaamme meille annetusta hyvinvoinnista hyville naapureillemme.

Nöyrästi mutta päättäväisesti Naantalin malliin 

Totta kai Naantalin lähtökohtana ovat Naantalin asukkaiden ja yritysten palveluiden säilyminen ja paraneminen. Naantalilla ei ole mitään syytä niitä heikentää, vaikka uusien saaristolaisasukkaidemme palveluja parannetaankin. Tässä on korttipeli, jossa voitot ovat pienet, mutta riskit paljon vähäisemmät, kuin suurten kanssa pelattaessa. Hyvä on sekin muistaa, että itsekkyys voi myös kostautua. Kyllä kansa tietää, minkälainen loppu ahnetta odottaa. Nöyryys, hyvä tahto, mutta tahto ratkaista asioita on pienen kunnan voimavara, josta kannatta pitää kiinni.