Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Hetkeks seisahdu sa matkamies - kun Armon Laaksoon käy sun ties

Juhannuspuhe  2012 MR

Me valmistaudumme perinteisin menoin Juhannuksen viettoon. Lipun nostivat juhlallisesti salkoon Turun kansantanssin ystävät, jotka hetken päästä esiintyvät tällä paikalla.  Fanfaarin ja lippulaulun esittivät Jari Virta ja Toivo Kääriäinen. Jari Virtaa voitte kuulla tänään klo 20.00, kun hän kaikkien aikojen uskollisimpana vespersoittajana soittaa virren kirkon tornista. Hänen johdollaan esiintyy juhannuskokko paikalla Lappalaisten mäellä VG- Brass. Olen Mikko Rönnholm, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja joudutte kuulemaan taas puheeni siksi, että tähän ajankohtaan ei ole helppo saada muita puhujaa ja syykin selviää kun tiedetään, että mökki ja juhannussauna tai kotona oleminen on yli 90 prosenttisesti suomlaisten juhannuksen viettotapana.

Turun Sanomatkin tänään kyseli juhannuslomailun sisältöä. Kysymys Nro 2 kuului: Mikä napsahtaa auki illalla kello kuusi? Vastausvaihtoehdot olivat a) Saunaolut b) Eväskori c)Matkashakki d) Ipad.

Suomenlipun nosto ja Suomen Lipun päivä ei kuulunut joukkoon. Olemmeko me täällä olijat sitten jokin reliikki, eritysvähemmistö. Vaikka pieni joukko olemmekin, olen varma, että se ei ole kananotto tätä traditiota vastaan vielä vähemmän Suomen lippua vastaan. Kysymys on valtaenemmistön kohdalla vain käytännöllisyydestä.

Juhannuksesta tuli liputuspäivä vuonna 1934. Vuonna 1954  Juhannus nimettiin Suomen lipun päiväksi ja 1970 luvulta alkaen on tavaksi tullut liputtaa läpi yöttömän yön.
Toinen merkittävä liputuspäivä on ollut Itsenäisyyspäivä 6.12. , jolloin Suomen lipulla on korostettu rooli. Kolmas Suomen olomassaolon kannalta tärkeä lippupäivä on 4. 6. eli puolustusvoimien lippupäivä. Sitä on vietetty marsalkka Mannerheimin 75-vuotis syntymäpäivästä vuodesta 1942  alkaen kesäkuun neljäntenä.
Vuodesta 1918 vuoteen 1942 lippujuhlapäivä oli 16.5., vapaussodan päättymisen vuosipäivä.  Naantalissakin on marsalkkaa muistettu muuttamalla Aleksanterinkatu Mannerheiminkaduksi.
 Suomen lipun päivän valinta ja puolustusvoimien lippupäivän ajankohdat muuttaminen ovat olleet onnistuneita pyrkimyksiä tasoittaa suomalaisten vastakkainasettelua ja tehdä Suomen lipusta kaikkien yhteinen kansallinen symboli.

 

Naantalin Kultarannassa liehuu yksi tärkeimmistä Suomen lipuista: Presidentin lippu on tasavallan symboli. Viime lauantaina se taas sinne nousi kesän tärkeäksi tunnukseksi. Vastaanottaessamme Naantaliin puolisoineen saapunutta  Sauli Niiinistöä, ilahduimme presidentin ystävällisestä vastauksesta, jossa hän pyysi kiinnittämään huomiota, että puhuessaan käyttää Naantalin yhteydessä suurta alkukirjainta. Näinä kuntarakenne aikoina panimme sen korvan taakse.

Suomen lippu käytetään nykyisin entistä ahkerammin ja yleisien liputuspäivien joukossa on paljon tärkeitä tapahtumia ja henkilöitä. Usein on kysy kulttuurin tai historian merkittävistä henkilöistä. Toukokuun 12 pnä liputetaan Snellmanin kunniaksi. Naantalissa monet silloin muistivat tuolloin 70 vuotta täyttänyttä Arto Norasta, musiikkijuhliemme primus motoria.

Tämän vuoden Musiikkijuhlien avajaisissa puhunut kulttuurihistorian professori ja Turun yliopiston pitkäaikaisin rehtori Keijo Virtanen näkikin kulttuurin merkityksen laajemmasta näkökulmasta ja eritteli kehitystä ja loi sen pohjalta seuraavan arvion nykyisyydestä tulevaisuuteen.

Ainakin vielä 1980-luvulla Naantalin historia oli tapana jakaa kolmeen kukoistuskauteen, joista ensimmäinen alkoi kaupungin perustamiseenkin johtaneesta 1400-luvun birgittalaisluostarista ja jatkui 1500-luvulle reformaatioon asti, toinen 1800-luvun jälkipuoliskolla alkaneesta kylpylätoiminnasta 1920- ja 1930-lukujen vähittäiseen hiipumiseen asti ja kolmas heti toisen maailmansodan jälkeen käynnistyneestä massiivisesta teollistumisprosessista valtion polttoainevarastoineen, öljynjalostamoineen, viljavarastoineen, satamineen jne. Ei se vaihe vieläkään lopussa ole, mutta kyllä Naantalin hieno maine nykyään nojaa laajasti käsitettynä kulttuuriin, jossa musiikkijuhlien merkitys on keskeinen yhdessä vuonna 1993 perustetun muumimaailman, elpyneen kylpylätoiminnan ja koko rannikollisen kesäkaupunkikulttuurin kanssa. Ne muodostavat Naantalin neljännen kukoistuskauden ytimen.


Varmemmaksi vakuudeksi hän jatkoi:
jos jotkut läsnäolijoista haluavat kyseenalaistaa tämän pelkistetyn tulkinnan, niin on tutkittava ja kirjoitettava koko II maailmansodan jälkeinen Naantalin historia, jota kaupungin elimissä on jo jonkin aikaa mietitty. Kaupunki ja kaupunkilaiset ansaitsevat sen.

 

Tänään tunnemme voimattomuutta ja riittämättömyyttä maailman musertavaa taloudellisen ylivallan alla. Naantalikin on kokenut merkittäviä muutoksia kuten rehtori puheessaan kuvasi. Tuon kolmannen kukoistuskauden suuren luokan toiminnan taloudellinen vaikutus on ollut ennätyksellisen merkittävä etu Naantalille. Tunnemme siitä kiitollisuutta niin luonnon olosuhteita kuin valtiotakin kohtaan.
Mutta sitten mielemme nousee mitä sitten jos?
Näissä mietteissä avaan muuan metsämiehen alias Huugo Ehnqvistin  riimikronikan vuodelta 1938, joka alkaa : ”Sa hetken seisahtanet matkamies! Kun Armon Laakson kautta kulkee ties.” Ohjeen mukaisesti seisahduin kirjahyllyyn ja kaivoin Kerttu Innamaan Naantalin historian kolmannen osan, joka ilmestyi vuonna 1965. Sieltä voi ammentaa lisänäkökulmaa ja saada vahvistusta muutamiin pysyviin arvoihin ja viisaisiin ja kestäviin käyttäytymistapoihin.
Kirjan  viimeisellä sivulla  Kerttu Innamaa kirjoittaa:

 Naantalin 500-vuotisjuhlia vietettäessä (1943) korostettiin sekä valtiovallan edustajien että muiden juhlapuhujien juhlapuheissa, ettei Naantalin arvoja mitata aineellisten saavutusten perustella, koska historia ei kerro ulkonaisesta suuruudesta ja mahdista, vaan sen arvot ovat kulttuuriarvoja. Myös itsenäisyyden ajan naantalilaiset ovat itsekin historiansa arvot ymmärtäneet.

Naantalin maalauksellinen kaupunkikuva ja siellä avautuvat maisemat ovat innoittaneet maalaustaiteen edustajia, sen luostari ja kirkko ovat olleet tieteellisen tutkimuksen kohteina ja antaneet taiteilijoille sävellysten aiheita.
Kuten vuosisatoja sitten kajahtaa vieläkin luostarikirkon tornista kesäilloin tunnelmallinen iltavesper kehottaen kuulijaa hetkeksi hiljentymään ja näkemään maan kauneuden ja taivaan kirkkauden.

Tervetuloa vieraat ja oma väki Naantalin juhannukseen. Ostetaan mikä tarkoittaa otetaan aikaa Naantalista yhdessäololle  ajatuksillemme menneestä tulevaan.