Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Suunnittelematta tekeminen on tyhmää, mutta pelkkien suuunitelman tekeminen ei ole viisasta.

Naantali on suhtautunut rakentavasti kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen.
Naantali on omalla asenteellaan osoittanut, että kuntien välinen yhteistyö on mahdollista ja toimivaa.
Naantalin sisäinen kaavoituksen kehitysohjelma on samanaikaisesti ollut käsittelyssä ja nämä kaksi projektia pyritään yhdistämään. Tämä on järkevää ja perusteltua.
Paperilla kaikki toimii ja näyttää suorastaan tyylikkäältä, mutta miten on käytännössä.

 Kun jaetaan kartalla asukkaita ja piirretään kaavamerkintöjä jäävät tärkeimmät  kehitykseen todellisuudessa vaikuttavat tekijät helposti  vähälle huomiolle: Mistä Turun seudulle tulevat 75.000 uutta asukasta 20.000 yöpaikkaa.? Naantalille tämä tietäisi 5.900 lisäasukasta ja 1.700 työpaikkaa. Tuntuuko tämä  tavoite  realistiselta? Vastaan kysymyksiin ensisijassa  Naantalin näkökulmasta.

Tällä hetkellä Naantalin kasvu on vain syntyvyyden lisäyksessä ja  Naantali olikin marraskuun tilastoissa muuttotappiokunta. Naantalissa ei ole asian tilan korjaamiseksi mitään merkittäviä valmiita kaavoja eikä alueita rakentamista varten.  Lähi vuosiin ei siis ole realistisia mahdollisuuksia aikaan saada kasvua, sillä merkittävimmät mahdollisuudet eli keskustan laajentaminen ja tiivistämine sekä Humalisto eivät etene tällä hetkellä ja tulevaisuuskin näyttää vaikealta siksi, että kaikki tiivistäminen ja uusien rakennusten rakentaminen saa osakseen kovaa vastustusta. Naantali  on NIMBY  (Ei minun takapihalleni) ajattelun vahvaa aluetta.

Myöskään saariston valmiit kaavat ja alueet eivät ole vetäneet  asukkaita  ja ehdotukset  merellisistä alueista ja niiden tuomasta vetovoimasta ei ole helposti toteutettavissa. Naantalin kaupungissa on 1.000 kilometriä rantaviivaa, mutta Naantali ei niistä omista montakaan metriä. Liittyneistä kunnista  ei Naantalille omistukseen tullut rantoja. Kuparivuoren kupeessa oleva Ristirannan alueella olisi vetovoimaa, mutta mitenkä mahtaa sen kaavoituksen kanssa käydä. Sinne rakentamiseen löytyy varmasti vähintään yhtä hyviä jopa asiallisia vastustamisen perusteluja kuin muillekin alueille. Luonnonmaan kanava olisi vaihtoehto niin matkailun kuin asumisen kannalta, Siinnä tulisi rantaa,  mutta siihen ei ole uskallusta.
Naantalilla ei myöskään ole muitakaan merkittäviä hyviä maareservejä, 1970-1980 luvuilla hankittu raakamaa on pistetty rahoiksi.
 Asukkaiden saaminen saariston kuntakeskuksiin ei taas ole ihan helppoa ilman kaupungin panostuksia. Onko taas siihen varaa ja halua, on vielä selvittämätön asia, kuten muutoin koko kaavakehityksen toteuttamisen taloudellinen tarkastelu, joka on ollut puutteellista ja ylimalkaista.

Loma-asuntojen muuttuminen vakituisiksi asunnoiksi voi tuoda joitakin asukkaita, mutta myös kosolti kustannuksia kaupungille eikä sitä eikä muutakaan haja-asuttamista pidetä sen paremmin kaupungin omissa kuin seutukunnan suunnitelmissa suotavana. Kaikista ehdotetuista järjestelyistä syntyy edelleen liikenneongelmia. Ukko Pekan silta tunneli järjestelmä ylikuormittuu ja se laskee alueiden vetovoimaisuutta. Ja tietenkin kaikki hajautetut mallit pakottavat yksityisautoiluun eikä joukkoliikenteen palveluja voida toteuttaa muutoin kuin suurilla kustannuksilla.

Turun keskustan potentiaalin, vetovoiman kasvattamien on seutukunnan kehittymisen välttämätön edellytys. Ja Turulla on mahdollisuuksia, joissa merellisyys toimii meitäkin paremmin. Myös meidän on havahduttava siihen tosiasiaan, että Turun kasvu kääntyy itään liikenneyhteyksien ja muiden syiden vuoksi. Ja jos seudulla tehdään kuntarakennemuutoksia,  on meidän julkisuudessakin olleiden ideoiden mukaisesti syytä odottaa, että ne painottavat Turun kasvusuuntana Kaarinaa.

Naantalin päättäjien on havahduttava huomaaman, ettei meidän asemamme monista luonnon ja kulttuurihistorian  eduista huolimatta ole riittävä edellytys myönteiseen kehitykseen. Omat toimemme voivat tukea sitä  tai sitten ei, kuten viime aikoina on tapana ollut , jarruttaa  kehitystämme. Ellemme pääse irti tästä ei-kehityksestä tulemme huomaaman, että meidän takanamme oli loistava tulevaisuus.  Ja silloin voi olla jo myöhäistä itse päättää asioistamme.

 Me emme elä suunnitelmataloudessa, me elämme markkinataloudessa.  Kartoilla ja puheilla emme pysty pakottamaan yksityisiä sen paremmin investoimaan kuin asumaankaan meidän kohteissamme, elleivät Naantalin alueet ole houkuttelevia ja kilpailukykyisiä. Sisäinen aluepolitiikka ei ole ei Turun seudulla ja vielä vähemmän Naantalissa nollasummapeliä. Jokaisen osa-alueen on löydettävä taloudellisesti perustellut ja nykyisten ja tulevien asukkaiden hyväksymät suotuisat tekijät.  Osa-alueiden on tuettava eikä rasitettava kokonaisuutta.

Karttaharjoituksia ja suunnitelmia tärkeämpää olisi arvioida oma tilamme ja tehdä selviä sitovia päätöksiä toteuttamisesta. Mikään suunnittelujärjestelmä, joka ei aikaansaa taloudellista toimeliaisuutta, ei tule onnistumaan. Millään kaupungin suunnitelmilla ei tänne ole saatu kylpylää, Muumimaailmaa eikä Kultaranta-Porhonkallio Resortia puhumattakaan sataman teollisuudesta. Ne on saatu innovaatioiden jalostuksen  seurauksena ja jalostajien  toimesta, mutta myös siksi, että Naantalin kaupunki  on ollut joustava, päätöksentekokykyinen ja valmis huolehtimaan kaupungille kuuluvista palveluista sekä  tukemalla maapolitiikallaan ja kaavoituksella kasvua.
8.1.2012
Mikko Rönnholm