Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

NAANTALILAINEN KOTISEUTUNEUVOS; Raino Puottulan muistoa kunnioittaen

Anneli Tukia Naantaliin muuttanut Helsingin Sanomien toimittaja kirjoitti 70-vuotiaasta Naantalin kävelevästä historiankirjasta  Raino Puottulasta osuvasti:

”Raino Puottula itse väittää, että häntä vastaan astelee yhä useammin täysin outoja kasvoja. Muuttoliike on tuonut viime vuosina uusia asukkaita merenrannan pikkukaupunkiin.
Siitä huolimatta Puottulan lyhytkin kävelyretki kaupungilla voi kestää yllättävän kauan. Moni näet haluaa kysellä vanhoista asioista.
Jos joku tietää, niin Puottula. Kotikaupungin historia on hänen rakas harrastuksensa, johon hän on sukeltanut jo vuosikymmeniä sitten umpisukkeluksiin.”

”Toimittajan työhönsä  Puottula on löytänyt selkeät ohjeet 150 vuoden takaa. Yliopistomies, kirjailija, toimittaja K. A. Gottlund neuvoi toimittajia näin: "Heijän pitää varhain olla valveilla, kuin kukko orrella, ja yhtenään haukkua kuin koirat yöllä, vaaran saapuvilla. Heijän pitää lukioitansa palvella, kuitenkin ilman liehakoitsematta: heijän pitää kunnioittaman hyviä ja moittiman pahoja. "

Eläinkunnasta Gottlund löysi hyvän journalistin malli. "Sanan-Toimittajalla pitää olla vareksen silmä, jäneksen korva, kärpän kieli, koiran vaino ja miehen syän . . ."

Wikipediassakin Raino tunnetaan

Raino Puottula (s. 27. maaliskuuta 1930 Turku) on naantalilainen emerituspäätoimittaja, kotiseutuneuvos ja kotiseutuhistorioitsija. Hän on tehnyt pitkän uran toimittajana sekä päätoimittajana naantalilaisissa paikallisehdissä.[1]
Puottulan perhe muutti Turusta Naantaliin Rainon ollessa kolmevuotias.[2] Puottula voitti 17-vuotiaiden Suomen mestaruuden korkeushypyssä vuonna 1947, ja myöhemmin urheilumiehenä perusti oman urheilulehden Hiilimurskan 1956–1960. Toimittajana Uutis-Valjakossa vuosina 1963–1965 ja toimitussihteerinä 1966–1975. Naantali-lehden toimittajana lyhyen aikaa vuonna 1965. Rannikkoseudun päätoimittajana Puottula toimi 1975–1987 ja kirjoitti myös pakinoita lehteen.[1]
Puottula on asunut vaimonsa kanssa Naantalin Kuparivuorella yli 57 vuotta. Heillä on kaksi tytärtä.[1]
Puottula tunnetaan Naantalissa kotiseutuhistorioitsijana ja hän onkin lahjoittanut Naantalin museolle huomattavasta yksityisestä arkistostaan valokuvia ja lähdearkistonsa osia.[1] Puottula oli palauttamassa Naantaliin Tuhkamarkkinaperinnettä.[3] Naantalia käsitteleviä paikallishistoriallista kirjallisuutta Puottula on kirjoittanut muun muassa seuraavat kirjat:[1]
  • Naantalilaisia 1443–1993 : pikakuvia persoonista. 1993
  • Naantalin kylpylaitos 1863–1963. 1963
  • Muuttuva Naantali. 1993
  • Taidekirja Naantali, taiteilijan paratiisi. 1992
Lisäksi Pouttula on kirjoittanut useita historiikkeja, muun muassa Naantalin Löylyn, Naantalin kylpylän ja Naantalin sähkölaitoksen.[2]
Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Puottulalle 27. marraskuuta 2009 kotiseutuneuvoksen arvon.[1] Puottula valittiin Naantalissa Unikeoksi vuonna 1995.[4] Wikipedia

Raino Puottula NAANTALILAINEN KOTISEUTUNEUVOS ja kaikki kirjaimet suurella.

Meidän Naantalin poikien Naantalin maailmaamme   sisälle mieliimme on pysyväksi kotikaupungin osaksi kasvanut Rainon, Kuparivuoren kirahvin pitkä hahmo, jonka varjo on vielä monin verroin pidempi, leveämpi ja moneen dimensioon ulottuvampi.

Kotiseutuasiat mukaan lukien erityisesti urheilu ja politiikkakin olivat Rainon työharrastuksia. Ahkeruus ja omistautuminen olivat tunnusmerkkejä pitkän uran tehneelle tiedonvälittäjälle.  Tänään ei löydy yhtäkään sellaista ekologian läpitunkemaa toimittajaa, joka kiertäisi linja-autolla pitäjien valtuustoja seuraamassa, kuten Raino koko ikänsä teki.

Korkean kunnioituksen annan Rainolle laajasydämisestä nuorten tukemisesta. Se osoitti suurta henkistä viisautta, arvostettavaa elämän asennetta.
Menetys on suuri kaikille Naantalin ja kotiseudun asiasta huolta kantavalle. Mutta omaisille ja läheisille  vielä monin verroin suurempi.

Armas Mikolan (v 63) Naantalin kokonaisuutta esittävä maalauksen muodossa kunnioitamme Rainon muistoa.
mr