Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Nastan pääkirjoitus: Järkevää politiikkaa

Suomen toimintansa aloittanut Kataisen hallitus on taas avannut keskustelun kuntien rakenteista. Kuntien määrää ehdotetaan vähennettäväksi ja taas kerran lähtökohdaksi on asetettu työssäkäyntialueet. Jos työssäkäyntialue määritetään, kuten usein tehdään niiden kuntien alueeksi, joista enemmän kuin 10 prosenttia käy keskuskunnassa töissä, päädytään Varsinais-Suomessa sellaiseen Suur-Turkuun, johon kuuluvat kaikki muut kunnat Saloa, Uusikaupunki-Laitilaa ja Loimaat lukuun ottamatta.
Paradoksaalista on, että malli lähestyy edellisen hallituksen pääministeripuolueen eli keskustan ehdottamaa maakuntamallia. Sellaista politiikka on.

”Hallitusohjelma pitäisi kirjoittaa siten, ettei se tee järkevää politiikka mahdottomaksi”
tapasi Mauno Koivisto pääministerinä muistuttaa. Tämä ohje on hyvä pitää mielessä, kun ruvetaan valtiovarainministeriössä muotoilemaan kannanottoja tulevasta kuntauudistuksesta.

Järkevää politiikka ei ole hallinnossa yhtämittainen muuttaminen. Muutos pelot ja muutoksiin valmistautuminen vievät huomion kunnan päätehtävästä eli palvelujen järjestämisestä. Tältä kannalta katsottuna pitäisi pikemminkin pitää tauko kuntajärjestelyissä, sillä nykyinen rakenne esimerkiksi Naantalin kohdalla on alle kolme vuotta vanha. Nytkin olemme koko ajan kehittäneet Turun kaupunkiseudun yhteistoimintaa lähes kaikilla sektoreilla. Niidenkin suunnitelmien toteuttamisen uhaksi muodostuvat uudet tässä tapauksessa toteuttamiskelvottomat ideat.

Saaristo-Naantalissa tiedämme, että mitään automaattista kulujen säästöä ei kuntaliitokset tuo tullessaan. Myös teoreettisesti on voitu osoittaa, että suuruuden ekonomia ei toimi kuntasektorissa. Kuntien palvelutuotanto ei ole teollista eikä kaupallista toimintaa. Se on hyvinvoinnin tuottamista, eikä siihen voi eikä saa soveltaa yksityissektorin tuottoajatuksiin perustuvia menetelmiä.

Varmasti monen mieleen tulee kysymys, että miksi valtio sitten tällaiseen pyrkii?


Syy on yksinkertainen: Valtion suuren velkaantumisen estämiseksi halutaan kunnat pakottaa säästöihin. Suuret kunnat on helpompi pistää tekemään säästöjä myös siksi, että niillä on omaisuutta, jota voidaan myydä.
Kunnissa ollaan usein sinisilmäisiä eikä nähdä tätä valtion kirstunvartijan itsekkyyttä, joka johdattaa myös poliittisia päättäjiä näille harharetkille. Siksi meidän kuntien edustajien on huolehdittava siitä, ettei meitä kohdella väärin eikä edes tyhmästi. ”Asialliset hommat hoidetaan, mutta muutoin eletään kuin Ellun kanat”, sanoi Koskelan Vilho Tuntemattomassa. Vähän sen tapaisesta asiasta on tässäkin kysymyksessä. Tunnustetaan valtion ja julkisen talouden ongelmat, ja ollaan omalta osaltamme mukana talkoissa, kunhan niissä on järjellinen meininki.

Velkaantuminen on noussut kaikkien huulille ja totta kai kaikki päättäjät ymmärtävät, että velka on maksettava ja se aiheuttaa korkokuluja. Mutta viime aikoina on nähty, että velan saantikaan ei ole itsestään selvää. Sekin on hyvä pitää mielessä. Säästäväisyys ja tehokkuus ovat hyveitä, mutta ei kaupunkikaan voi suin päin leikata palvelutoimintojensa ja niinpä joudumme myös miettimään tulorahoituksen keinoja. Naantalin kohdalla maksut ovat melko ylhäällä eikä ole muitakaan suuria ansaintakeinoja. Aikoinaan ostetut raakamaat on jo pantu rahaksi ja nyt ollaan totisin paikan edessä; Suurella todennäköisyydellä joudutaan kuntalaisten kukkarolle. Ja se on harmillista, sillä erityisesti kunnallisvero rasittaa lähes kaikkia eikä se painotetusti kohdistu maksukykyisimpiin asukkaisiin.  Arvelisin, että me löydämme yhteisen kohtuullisen ratkaisumallin, johon kaikki voimme olla joiltakin osin tyytymättömiä. Yhteistyön toivoisi olevan yhteisymmärryksen etsimistä vakaavassa ja päättäväisessä hengessä.