Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Mikko Rönnholm: Juhannuspuhe 2011

 Muutaman päivän ajan ja juuri nyt meidän suuria kysymyksiä on Juhannussää. Tarkoitan, että meidän fokuksemme on omissa ja läheisten asioissa eli juhannuksen vietossa, johon säällä on suuri merkitys.  Hyvä ystävämme  Muumipeikko runoilee tämän yhden tyypillisen olotilan Juhannusrunossaan näin:

 

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään
.


Tuon tähän - en vastapainoksi vaan toisenlaisen ajankohtaisen kirjallisuuslainauksen, joka liittyy  Naantaliin. Lainaan päätoimittaja, kirjailija  Raimo Vahteraa:

 

Naantalin on aurinkokaupunki. Naantali on maamme tunnetuin pikkukaupunki. Naantali on mainio matkailukaupunki. Naantali on idylli, jossa aurinko paistaa sateellakin.
Tämä teksti on otsikon
”Niin ei ole, vaikka siltä näyttää” alla.

 

Muumipeikko haluaa nähdä maailman sellaisena kuin se on tässä ja nyt.
 Raimo Vahtera taas romaanissaan Kylmä idylli arvioi asioita analyyttisemmin, toteamalla, että idyllillä siis kolikolla on toinenkin puoli – eikä se ole niinkään idyllinen. 

 

Molemmat näkökulmat ovat hyväksyttäviä lähestymistapoja. Molempia voi perustella ja mikä hienointa niitä voi harjoittaa myös lomittain tai peräkkäin eli on aika katsoa asioita laajasti monipuolisesti ja analyyttisesti ja on aika jolloin saa painaan päänsä ruhomattoon Muumipeikon tapaan.

 

Kun nostamme Suomen lipun tänään, käännämme katseemme - kuten tapana on - muistoihin.

70 vuotta sitten Suomen naiset ja ennen kaikkea miehet joutuivat lähtemään jatkosotaan. Kansallinen yhtenäisyys oli silloin paineen alaisena, mutta se kesti. Uhraukset toivat aluksi oikeutta, sen jälkeen menestystä, jota seurasi suuri vastoinkäymisten sarja. Vuosien kovalla työllä ja yhteisvoimin selvisimme kansakuntana.

Nostan tämän näkökulman kertoakseni, että ensinnäkin emme ole unohtaneet menneiden polvien ponnistuksia. Mutta samalla on hyvä muistaa, että mikään ei ole pysyvää, eikä kaikki ole pelkästään omia saavutuksiamme eikä liioin vain meidän toimistamme aiheutunutta.

 Ilman perspektiiviä menneeseen meillä näyttää olevan vaarana, että päädymme aika ajoin itseriittoiseen näkemykseen, että kaikki olisi hyvin, jos voisimme keskittyä vain tähän meille rakkaaseen ja tuttuun kotimaahamme. Voimme helposti ylenkatsoen todeta jopa huvittavan pilkallisesti kuten Ilkka Malmberg HS:ssä, että missä katollinen siellä ongelma vetäen kartalle viivan, jonka pohjoispuolella ovat hyvät  ja eteläpuolella pahat.

Kun aikaisemmin nostin esille, että meitäkin kansakuntana ovat maailman myrskyt heitelleet ja olemme joutuneet sopeutumaan ja myös pitämään puoliamme. Mutta tänään on hyvä pitää mielessä, että olemme me ihan itsekin osanneet hankkia vaikeuksia. 1990-luvun lamassa oli tietenkin ulkopuolisiakin tekijöitä, mutta emme me itsekään syyttömiä vaikeuksiimme olleet.  Emme tuolloin olleet Euroopan Unionin jäseniä ja meillä oli oma markka valuuttana. Ja silti tai juuri siksi ajauduimme sodan jälkeisen ajan syvimpään lamaan kaikkine seurannaisvaikutuksineen.

Monimutkaisia asioita ei pidä yksinkertaistaa eikä selviä asioita monimutkaistaa.

 

Vaikka ulkopuolisen maailman tekemiset vaikuttavat meihin ja vaikka voimme niihin nykyisin vähän vaikuttaakin, niin meillä ei ole aihetta antaa niiden kysymysten vaikuttaa omiin traditioihimme.  On myös syytä pitää mielessä, että Suomen lippu on tämän kansakunnan ja täällä asuvien yhteinen, jakamaton symboli. Eikä Suomen lippu eikä suomalaiset tunnusmerkit ole vastakohtia ja eurooppalaisia vastaavia poissulkevia, vaan ne kuuluvat yhteen.
Tämä päivän Helsingi Sanomissa
emeritus professori Matti Klinge kirjoitti otsikolla
:Eurooppalaisuus on osa suomalaisuutta

Suuri osa suomalaisen yhteiskunnan kulttuurista ja tavoista kuuluu yleiseurooppalaiseen perintöön, vaikkemme tule sitä aina ajatelleeksikaan.

Suomella on oikeus puolustaa omia intressejä, mutta meillä on velvollisuus ymmärtää muita. Meillä ei ole näistä kohdista arvioiden mitään syytä eristäytyä tai hakeutua Euroopassa erilliseksi saarekkeeksi.
Se ei olisi turvallisuutemme, ei taloutemme eikä kulttiperintömme kannalta viisasta.
Me emme ole siinnä asemassa, että voisimme olla jakamassa Eurooppaa vastakkaisiin leireihin. Se aika on toivottavasti menneisyyttä.
Suomen lippu liehuu muiden joukossa yhteistyöhön kannustaen ja vastuullisuutta korostaen.

 

Naantali on paikkakuntana ollut historiansa aikana kytköksissä monin sitein Eurooppaan ja maailmaan. Meille kansainvälisestä kaupasta ja ihmisten liikkumisesta on ollut hyötyä. Me kovin kouriintuntuvasti tiedämme, että pienen pitää olla määrätietoinen, mutta joustava. Tätä linjaa täällä jatketaan.
Naantali tervehtii kaikkia vieraitaan lämpimästi. Naantalilaiset yrittäjät palvelevat elämäänsä sisältöä hakevia ja virkistystä etsiviä kävijöitä laadukkaasti. Omien asukkaidemme joka päiväsen elämän ehtojen turvaaminen on taas kaupungin päätehtävä.


Talomme elää sellaisella tavalla, että vieraat voivat tulla ihan hyväksi katsomallaan ajallaan.
Tervetuloa Suomen Lipun päivän ja yhteisen Juhannuksen viettoon tänne Naantaliin.  Viihdytään yhdessä.