Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Ylittääkö ydinvoima tsunamin?

Maailman uutiset ovat mustia. Luonto on taas näyttänyt voimansa ja arvaamattomuutensa. Kiina-ilmiö Japanissa!
Jos tässä yhteydessä analogisesti  Kiina-ilmiö-kuvakieltä käytettäisiin kysymys olisikin nyt Etelä- Amerikka-ilmiöstä tai Etelä Atlantista,  nimittäin johonkin sinne se ydin sulaisi, jos se suoraan maapallon läpi menisi. Kiina-ilmiöksi nimettiin amerikkalaisen ydinvoiman sulaminen ja silloin sen kuvattiin menevän aina Kiinaan asti.  No se elokuvan nimi vuodelta 1979 ja  on tietenkin fiktiomaailman tuotetta, mutta saa mielikuvituksen jylläämään, vaikka tiedämme ydinräjähdekokeista, että  kyllä nämä voimat suuruudestaan huolimatta maan pinnalla pysyvät.  

Viisas vaikenisi

Tietenkin seuraamme herkeämättä tapahtumia ja saamme nähdä silmiimme kauhua herättävää kuvamateriaalia. Alueelta on evakuoitua jo 450.000 asukasta eli yhtä paljonkuin Karjalasta jouduimme siirtämään nykyisen Suomen aluelle. Talvisodan päättymisestä tuli juuri kuluneeksi 71 vuotta. Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli elokuussa 1945 atomipommin seurauksena molemmissa välittömästi enemmän kuin 75.000. Jälkiseuraukset kasvattivat lukua vielä huomattavasti.  
Asiantuntijat välttävät ennustamasta vaikka heillä on käytössä erilaisia tietokonemallinnuksia. Japanin pääministeri vaatii voimaliitoksen väkeä pysymään paikoillaan ja estääkseen onnettomuuden vaikutusten leviämistä. Vaikea tilanne ja vieläkö japanilainen uhrautuvaisuus on voimissaan, nousee tästä mieleen Suuria uhrauksista ja kovista kohtaloista saamme vielä kuulla.  Näissä oloissa olisi parasta odottaa. Ehkä niinkin, mutta perästäpuhumisessa on se paha imelyyden maku.

Toukokuussa 25 vuotta sitten olin Japanissa.

Tšernobylin ydinvoimaonnettomuus oli juuri takana ja japanilaiset kyselivät olinko huolestunut omaisteni kohtalosta, kun sieltä katsottuna olimme ihan onnettomuuspaikan vieressä. Vaikka tiesinkin sikäläisten ystäviemme asuvan Tokiossa, kyselin kuulumisia sähköpostilla ja heillä kaikki henkilökohtaisesti hyvin, paitsi elintarvikkeista on pulaa ja tänään aamulla monet matkasivat töihinsä kuten tavallisena työpäivänä.  Eli tällaista pakkautumista eli kaukana olevat asiat ovat lähellä toisiaan etäisyyden päästä tarkastellessa.

Tuolloin Japaniin tutustuessani sain selvityksiä heidän energia-asioista ja siinnä yhteydessä keskustelimme myös ydinvoiman asemasta. Japani on tuontienergian varassa ja heille ydinvoima oli luontainen, silloin sanottiin välttämätön vaihtoehto. Maanjäristysmahdollisuutta, josta kuukauden oleskelun aikana sain muistutuksen hissin pysähtymisenä, kosketeltaessa sain vastauksen, että se on otettu huomioon.  Eikä sitä ole aihetta epäillä tarkkojen ja teknisesti taitavien japanilaisten maassa.  Kaukaa katsottuna näyttääkin siltä, että suunnitelmat on tehty kaiken varalta, mutta tuossa vaikeassa inhimillisessä toiminnassa on epäonnistuttu. Varsinainen ydinreaktori on kestänyt, mutta laitokseninfrastruktuuria ja sen käyttöä ei ole koeteltu riittävästi.
 Japanilaiset joskus vastaavat myöntävästi hai ja kumarrus, vaikka siihen ei olisi aihettakaan.

Ydinvoimaonnettomuuden vaikutus on moninkertainen

Tšernobylin onnettomuus oli 7. luokassa ja nyt arvioidaan Fukushiman onnettomuuden olevan  4. luokassa ainakin toistaiseksi. Uutislähetykset levittävät kuvamateriaali vesimassojen tuhoisasta voimasta ja nettisivut saavat lisävettä myllyihinsä tästä ydinvoimasta, kun siellä tapahtuneita räjähdyksiäkin saatiin kuvattua. Ydinvoimaonnettomuuden ehkä pelottavin ominaisuus on sen näkymättömyys. Vesimassojen alle jääneitten kuolleiden määrä voi nousta joidenkin arvioiden mukaan jopa kymmeniin tuhansiin, mutta taitaa   sitä huolimatta merkittävämpänä  uutisena pidettävän  maailman laajuisessa levityksessä, että ydinvoiman aiheuttamaa varaa.  Sairastumisen riski on alueen ulkopuolella  vähäinen ja kuoleman johtavat tapaturmat muiden kuin voimalaitoksen henkilökunnan jäävät toivottavasti toteutumatta. Mutta joditabletit käyvät täälläkin kaupaksi.

Omantunnon kysymys yhdistää ydinvoimanpaholaiseen

Eduskunnassa ydinvoima-asiaa on pidetty omantunnon kysymyksenä, kuten raittiutta tai uskontoa. Niinpä aika usein mielikuvissa voi tunnistaa yhdenmukaisuutta kavalankauhean sielunvihollisen ja ydinvoiman välillä; Näkymättömistä, mutta ihmiselle kuoleman vaarallisista voimista, on kysymys kumpaisessakin.   Eikä harvinaista ole sekään, että ihmisiä jaetaan hyviin ja pahoihin sen mukaan miten suhtautuu ydinvoimaan vähän samaan malliin kuin uskovaiset suhtautuvat ei uskovaisiin.  Ydinvoima ei kaikille ole peikko ja lapsen suusta, josta totuus kuullaan, se vääntyikin meillä ylivoimakasi.

Olen omaa suhtautumistani kuvannut ydinvoimaan neutraaliksi. Tämän termin olen napannut käyttöön Tpsl:n pahan pojan Aarre Simosen vastauksesta, kun tivattiin hänen suhdettaan uskontoon.
Ydinvoimaan olen luonnehtinut energiantuotantomuodoksi, joka ei ole ympäristölle niin haitallinen, kuin väitetään, eikä taloudellisesti niin edullinen, kuin toivotaan.

Ydinvoimasta vaalikysymys, totta kai

Mielikuva politiikassa on tunnettua, että uhka tai uhalla pelottelu toimii tai ainakin luullaan tai toivotaan toimivan. Niinpä ensimmäisenä asialla Suomessa ehti Paavo Arhinmäki (vas), joka ehdotti, että uusia laitoksia ei Suomeen enää rakennettaisi. Jyrki Katainen (kok) pyytää taas reaktioiden pelossa rauhoittumaan. Ihan samoin termein hän suhtautui muuten sosialidemokraattisen opposition EU-vuoto röykytykseen. Saksassa lykätään päätöstä sallia ydinvoimanpidempi käyttöaika ja itävalytaöliset vaativat stressitestejä ydinvoimaloihin, heillähän ei niitä ole.

Selvää on ja siitä vihreät ja monet toimittajat pitävät huolta, että ydinvoima nousee taas vaalikysymykseksi. Tilanne muistuttaa selvästi Tšernobylin jälkeistä aikaa, jolloin  ”järki-ihmiset”, jotka olivat kannattaneet ydinvoimaa, ja jotka myöhemmin taas kannattivat sitä, ryhtyivät rakentamaan Suomeen lisää lauhdekapasiteettia muilla polttoaineilla. Sosialidemokraattien, Kokoomuksen ja Keskustan yhteisponnistuksin tehtiin Porin Tahkoluotoon suuri hiilivoimala ja Haapajärvelle turvelauhdelaitos. Naantaliin uuden yksikön rakentaminen yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa palvelemaan olisi ollut halvempaa ja hyödyllisempää.

Ympäristö ja talous ratkaisevat –ydinvoimaa Suomeen, mutta ei liikaa

Nyt tänään väittämäni ei ympäristön kannalta niin haitallista voi tuntua groteskilta. Huolimatta Japanin tilanteen avoimuudesta en näkemystäni halua hylätä, sillä historiallisen kokemuksen valossa ja  maailman energiatulevaisuuden haasteiden edessä pidän sitä vieläkin perusteltuna.
Kasvihuonepäästöjen kurissa pitämiseksi tarvitaan ydinvoimaa ja moneen kertaan on sanottu, että ydinvoimaa tulisi rakentaa maihin, joissa on stabiilit olosuhteet niin maanperässä kuin yhteiskunnassakin.

Mutta kun olen väittänyt, että ydinvoima ei ole niin taloudellista kuin toivotaan, niin sekin näkökanta kannatta ottaa huomioon. Ydinvoima ei ole kilpailukykyistä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) kanssa ei ainakaan vielä nykyisillä päästöoikeushinnoilla.
Myöskään energiassa liian suuren yhden tuotantomuodon kasvattaminen ei ole alueellisesti järkevää. Siksi Suomen tulisi ylläpitää CHP-tuotantoa kaikkialla siellä, missä lämpökuormia on.
 Tähän asetelmaan ei siten sovi myöskään laajamittaiset ratkaisut lämmön tarpeen tyydyttämiseksi lämpöpumpuilla eli tehostetulla sähkölämmityksellä.

Loviisan sortamine epäviisasta luonteeltaan poliittista

Japanin tilanteessa on väitetty, että laitoksia olisi käytetty liian kauan, ja että ne olisi uusittava nopeammassa tahdissa. Vaikka ei ole ositettavissa mitään analogiaa Suomen tilanteeseen, niin kyllä tältä kannalta katsottuna tuntuu erikoiselta, että ydinvoimalupia myönnettäessä hylättiin Suomen vanhimman laitoksen Fortumin Loviisan mahdollistava uudistamis- ja laajennuslupa. Tässä kohdassa valtio-omistajuus taisi olla pääsyy epäasialliseen kohteluun.