Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Pekka Hjelt: Pistän myös lusikkani soppaan ruotsin kielestä.

SDP:ssäkin olisi aika tarttua ruotsin kielen asemaan uusin ottein. Selvää on, että maassa säilyy kaksi kieltä, mutta kun toista tarvitaan vain varsin rajallisella alueella Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla (ja tietenkin Ahvenanmaalla), olisi asiat järjestettävä todellisten olojen mukaisiksi eikä ammoin vallinnutta tilannetta noudattaviksi. Pakko ei kuulu nykyaikaan, joten pakollinen ruotsin kieli on kouluissa korvattava monen kielen vaihtoehdolla, ruotsi tietenkin yhtenä niistä. Ei sen lukeminen loppuisi kuin ehkä todella Itä-Suomessa, jonne ei kuitenkaan pidä ajaa pakkovenäjää. On myös suunnatonta resurssien tuhlausta vaatia kaikilta valtion virkamiehiltä ruotsin kielen todistus. Sellainen olisi oltava valtion keskushallinnossa ja edellä mainittujen alueiden paikallishallinnossa, mutta ei suurimmassa osassa maata. On aika merkillistä, että jokaisen valtion virkamiehen pitää osata ruotsia, kun kunnissa sitä voidaan vaatia vain niissä, jotka eivät ole puhtaasti suomenkielisiä. Hyvin luullakseni asiat sujuvat jopa Naantalissa, joka on yksikielinen kaupunki kaksikielisen Turun kupeessa. Niissä virastoissa, joissa ei sattuisi olemaan ketään ruotsia taitavaa, voitaisiin käyttää tulkkeja, mutta todennäköisesti niiden tarve olisi minimaalinen.



Kommentit

ufo
11.10.2010 klo 03:06
Ahaa - taas Lallin kirves heilahti. Ja minä kun luulin, että kielisodan aika oli ohi. Kun yo-kirjoituksista pudotettiin pakollinen ruotsi, putosi ruotsin kirjoittajien määrä jyrkästi. Nyt se on enää puolet entisestä. Tästä seuraa automaattisesti, että lukiolaiset eivät harrasta ruotsia entiseen malliin, vaan keskittyvät nimenomaan pakollisiin aineisiin, saadakseen niistä mahdollisimman hyvät arvosanat. Näin huononee yleinen ruotsin taito, ja ruotsinkieliset saavat tulevaisuudessa omankielisiä palveluja yhä heikommin. Näin tulee vääjäämättä käymään, eikä lain kirjain tule toteutumaan käytännössä. Itse olen suomenkielinen, mutta suvaitsen kaksikielisen Suomen myös tulevaisuudessa. Miksi pyritään näivettämään kaksikielisyys? Myös suhteet muihin pohjoismaihin hoituvat luontevimmin yhteisellä kielellä (ruotsilla tai "skandinaviskalla"). - Olen jyrkästi pakkosuomalaistamista vastaan.
 
Jules
12.10.2010 klo 18:33
Kyse ei ole pakkosuomalaistamista vaan maamme kilpailukyvystä verrattuna pahimpaan kilpailijaamme Ruotsiin. Jos kerran ufo niin tykkää ruotsista, tässä malliksi RUOTSIN kielikoulutuspoliittinen linjaus.. Moderna språk – som tyska, franska, spanska – och matematik, ger meritpoäng om eleven får godkänt. Det maximala antalet poäng är 2,5. Ska barnen kunna uppnå det måste de börja läsa ett främmande språk redan i sexan och fortsätta med det på gymnasiet. – Språken kommer att väga tungt i urvalet när man söker till högskolan. Flerspråkiga barn bidrar till att skapa ”europeisk och global sammanhållning” och gör det lättare för Sverige att hävda sig i en globaliserad värld, anser regeringen. -- Suomi taas on jämähtänyt pieneen paikalliskieleen, pakkoruotsiin.