Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Vanheneminen hallinnassa - Saaristomeri ei

Mikko Rönnholm Juhannus 2010

Naantalin juhannus on tänään oman näköinen. Perinteitämme noudattaen  lippu on nostettu  salkoon Jari Virran ja Toivo Kääriäisen  fanfaarien saattamana ja Turun Kansantanssit Ystävät ovat johdattaneet meidät juhannuksen perinteeseen liittyvään kansallisromanttiseen henkeen. ” Sinä hulmullas mielellemme nostat ja kotimme korotat” .... Kiitolliset ajatuksin kunnioitamme tällä hetkellä tämän maan vapaudesta ja rakentamista vastuuta kantaneita.

Kiitos  juhlan esittäville  taitelijoille  ja tervetuloa Saaristo-Naantaliin, tuhannen saaren ja tuhannen rantakilometrin kaupunkiin viettämään juhannusta Naantalin tyyliin.  Taidetta eri muodoissa on tarjolla tässä kaupungissa tänäänkin, esimerkiksi Lappalaistenmäellä kaupungin kokon läheisyydessä voi omaehtoisesti tanssahdella Jari Virran vaskibrassin tahdissa.
Nautitaan suvesta ja osallistutaan muiden mukana keskikesän juhlaan.

Myönteisellä asenteella vanhuuden puolesta

Viime vuonna lainasin museon 90-vuotisjuhlan kunniaksi aiheeseen liittyvää perustajan ajatuksia. Tänä vuonna vuorossa on Vanhusten Tuki, joka   juhli 40-vuotistaivaltaan. Juhlapuhuja professori Reijo Tilvis kertoi monisanaisesti vanhenemisesta ja sen tuomista näkymistä. Hieno, erinomainen  esitelmä ja mikä parasta vanhenemisen korkean luokan  asiantuntija ei ollutkaan liian usein kuullulla  pelottelun  ja vaikeuksien esiin nostamisen  linjalla, vaan päin vastoin hänen sanomansa oli optimistista uskoa tulevaisuuteen luova. Menemättä hänen asiantunteviin perusteluihin haluan lainata ja tarjota asenteeksi meille kaikille hänen yleisestikin pätevällä viisasta slogania lausumaansa:

Eivät kaikki pilvet salamoi!

Suurin osa synkistä ennusteista on

jäänyt näkemättä/kokematta!

Harva(n) harras toive on toteutunut!

oli hänen sarkastinen ja vähän aihepiiriin liittyvien synkkien asenteiden levittäviä syyttävä heittonsa. Hän vielä varmemmaksi vakuudeksi sanoi, että myönteinen asenne lisää ikää ja terveyttä!

 Kesän airut

 

Naantali on monipuolinen kaupunki. Naantali tuo kesän Suomeen: Musiikkijuhlat avaavat Suomen kulttuurikesän, Presidenttiparin saapuminen on muistutus kesälomakauden alusta ja herkuttelijoille Rymättylän uudet perunat ja sillit ovat suomalaisen kesämakujen maailman ehdottomia edellytyksiä.
Tänä vuonna viime viikolla Naantalista lähetettiin teatteriväen luovuuden tuote Dramatöörit niminen esiintymislava liikenteeseen palvelemaan myös Naantalin maaseutumaisia osia.
Tänä kesänä myös ensimmäistä, mutta toivottavasti ei viimeistä kertaa, on Kultarantaan avattu patsasnäyttely: Hieno kokonaisuus, jota ei sanoin kuvata, vaan se pitää nähdä. Kuvataiteen ystävänä ja tekijänä tunnettu presidentti Tarja Halonen lupasi tehdä patsasnäyttelystä perinteen. Toivottavasti hän onnistuu.

Ristikarin tilanne kertoo meren tilasta

Toinen pitkäaikainen Kultarannan perinne ja kaunis tervehdys Naantalille eli kokko on muuttanut muotoaan. Kultarannan juhannuskokkoa on poltettu vuosia Ristikarilla. Mutta nyt pontoonilla. Kiitos Kultarannan väen luovuuden, että perinnettä ei ole katkaistu vaan voimme kokkotervehdyksin toivottaa lahden molemmilta puolilta hyvää  keskikesän juhlaa   tosillemme.

Mutta miksi on näin käynyt, että Ristikarilla ei voida enää polttaa kokkoa. Vastaus löytyy Naantalissa kesiään viettäneen kotirunoilijan Irmeli Valanki-Liukkonen Ristikari runosta seuraavasti.

Siel seisos ruskiaks ruastunu
krumeluurine risti.
Kahre hukkune muistoks.
kahreksantoistluvu loput
Mittä muut siel ei olluka,
paitti raakolevi rannal.

 

Uussi hukkunei kyl riitti.
Ai josku yöl herätti yäl,
ku joku haakserikkone hakkas ove
ja pyysi appu, soittamaan poliisi tai jotta

Yks juhannusyö juappo oli kiivenny
seilipaati masto ja kaik
oli joutune vette.
Masto yrittänyt ei löyretty.
Meres ei ollu syytä
meri oli klaari siljä.

Kiinnitän huomiota runon kohtaan: Mittä muut siel ei ollukaa, paitti rakkolevi rannoil.
 Rakkolevä ehti sieltä hävitä ja tilalle ovat tulleet lokit, joiden pesiminen estää kokon polttamisen.
Se on muistutus meille, että kaikki ei ole kuten ennen, vaikka  moni asia on paremmin, mutta on myös niitä, jotka ovat huonommin.
Tämä Ristikari-ilmiö on muistutus, että meri odottaa pelastajaa. Enää ei ole kysymys mereen hukkumisesta, vaan meren hukkumisesta. Juhannuksen yhteydessä ja Suomen lipun päivänä on hyvä muistuttaa, että meidän ongelmat ovat monelta osaltaan maailman laajuisia ja ne edellyttävät yhteistyötä ei sisäänpäin käpertymistä: Vain yhteistyö voi tuoda tuloksia esimerkiksi ilmastonmuutoksessa. Mutta on myös kansallisia ja paikallisia kysymyksiä, joita ei kukaan muu tule eikä voikaan tulla hoitamaan.  Saaristomeri on meidän meri.  Meidän rantojemme puhtaus ja pelastuminen on meidän oma meidän oma asiamme.

Jotta kuin taivas ja hanki Suomen ovat värimme puhtahat, lauletaan lippulaulussa. Näin kesä aikana kuitenkin tahdomme varmaankin analogisesti kaikki, että myös merikin olisi sininen eli puhdas, täynnä tervettä elämää.  Siinnä meillä on jokaisella on vastuumme. Tätä vastuuta ei voi kiertää eikä se voi odottaa. Vaikkei juhannuslupauksia olekaan tapana tehdä, niin taikoja kyllä. Käännetään mielemme simsalabim  ja ryhdytään tositoimiin puhtaan meren, meidän yhteisen olohuoneemme  puolesta.

Ja, kun tehokkaasti ja viivyttelemättä olemme tehneet voitavamme, on meillä oikeus ihan omakohtaisesti ihan itseksemme yhtyä

 

Tove Janssonin MUUMIPEIKON JUHANNUSRUNOON:

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään. 

Hyvää Juhannusta