Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Kertomus uudesta piirikokouksesta

 

Laitilan Sampo 1 (perustettu 1904)  ylläpitää  Kaukolantien varrella ylväästi mäellä seisovaa kunnostettua punamaalista Työväentaloa. Oli ihmeen hyvä sinne tulla taas.
Lainion Saku automiehiä itsekin vastaanotti  leveästi  hymyillen tulijan; neljännesvuosisataa täällä vietettiin  Sakun 50-vuotispäiviä.  Hän on tänäänkin täällä.

Tutut naiset kahvipannuineen luovat lämpimän tunnelman ja vitsailu voi alkaa siitä kuka vähiten on muuttunut. Tunnelma on välitön ja perhepiirimäinen, vaikka edessä häämöttää tuleva eduskuntavaalikampanja, jossa veli on veljeä, toveri toveria vastaan.

Maaskola kehittyy

Piirin puheenjohtaja Mika Maaskola pitää vielä piirihallituksen kokousta näyttämöllä. Sali on tyhjä ja ensimmäisiä tulijoita on Kärppänä paikalle tullut Unto yhdessä Jukka Mikkolan kanssa.

Kokoussali täyttyy 203 edustajasta paikalla on 125. Pieni tungos lisää tunnelmaa ja kokouksen avaa Mika Maaskola. Hänen  hyvin kirjoitettu avauspuheenvuoro sisälsi kaikki asiaan kuulut elementit: Nuorisotyöttömyys, Tempputyöllistäminen, Telakka-asia, hallituspolitiikkaa ja puoluekokous , tulivat käsitellyiksi. Lopussa Mika astui Kalliomäen viitottamaa tietä ja tarjoili hallituspohjaksi punavihreää. Ehkä siinnä oli ripaus joukkoliikennespesialistin sielun sympatiaa.

Seppo Lehtola, valtuusto vpj ensi vuoden alusta pj Timo Kauniston, kesk jälkeen tuo Laitilan kaupungin tervehdyksen. Yli omavarainen työpaikkojen suhteen ja talous kunnossa olevasta munapitäjästä on kysymys, saamme kuulla. Laitilan TY Sampo 1 ry:n puheenjohtaja Pertti Pokki on inhimillisyyden ruumiillistuma. esiintymisen ulkoiset vaikeudet täyttyvät sisäisellä sanomalla ja huumorilla. Hän johti puhetta kokouksessa tyylikkäästi.

Julkilausuma- ja menettelytapavaliokunta kun on valittu, voidaankin mennä poliittiseen tilanteeseen, jonka alustajaksi on tullut ylinopeutta välttelevä Maria Gutzenina. 

Maria Gutzenina on tarina

Maria Gutzenina on odotettu esiintyjä. Häneen kohdistuu mielenkiintoa. En ole häntä aiemmin Työväentaloyhteydessä kuullut. Yritän nyt kuvata sisällön lisäksi tunnelman syntyä eli Marian  tarinan olemusta:

Hän ottaa tilan suvereenista haltuun. Puhe on kokonaisuus, jota myöhemmät puhujat vuolaasti superlatiivein höystäen kehuivat. Siinnä oli lavasäteilyä, jossa on selvä annos naisellista vetovoimaa ja korkealle kehittynyttä ammattitaitoa: Seireenin laulua piirikokousyleisölle.

 Avaus on oivallinen, Työväentalolle sopiva:


-  Käytän toveri sanaa mielelläni;  Toveri-sana tarkoitta yhteisöllistä yhteenkuuluvuutta.
 Maailman muutosta ”suurta soppakattilaa” Maria selittää kymmenvuotiaan poikansa kautta. 41-vuotias äiti on paikalla.
Nuorten työn merkityksestä puhuessaan hän muistelee omaa  köyhän lapsen elämää: ennen kouluun menoa tehtyä torityötään, siivoamista, hampurilaismyyjänä olemista  ja kaiken sen suurta kasvattavaa vaikutusta:
- Nuorilla pitää olla mahdollisuus tehdä työtä. Jos työhön ei pääse,e alkaa syrjäytymiskierre. Väärälle tielle lähteminen maksaa.
Vanhasen narsistinen hallitus on empatiakyvytön. Vahinkoa on aiheutettu.

 - Ei haukuta muita, mutta puhutaan totta. Anne Sinnemäki on joutunut mustaan putkeen. Hänen puheet eivät ole arjenmaailmasta. Kun hän  muuta ei voinut,  Hän intti ja puhu päälle, kun Jutta Urpilainen televisiossa selitti  ”Maassa Maan tavalla” kannanottoaan johdonmukaisen rauhallisesti.

Maahanmuuttajan tytär

Hesari oli aluksi kovin porvarimielinen, mutta tänään se kertoo, että meillä 30.000 vierasmaalaista rakennusmiestä. Muualta tulevat  polkevat hintoja., eivät noudata työehtosopimuksia ja lisäävät harmaan talouden kautta kilpailun vääristymistä suomaisten yrittäjien vahingoksi.  -  Lainsäädäntömme  on hampaaton.
-  Miten voidaan väittää, että maassa maan tavalla olisi rasistista? Miten voidaan kääntää asiat päälaelleen .

- Olen  maahanmuuttajan tytär. Olen suomalainen. Elän maassa maan tavalla. Meillä on oikeus sanoa ääneen, että sukuelinten silpominen on kiellettyä. Suomessa naisella on kaikki samat oikeudet kuin miehillä Muualle tulleille on maksettava samat palkat.
 Vastaansanomattomaksi  vaikutelmaksi jää, että  Maria tietää kokemuksesta mistä puhuu:
-  Äitini oli  kolmessa työssä, siivoojana hän jouti ottamaan palkkansa   pimeänä. ilman sosiaaliturvaa.


-  Sallitaan kulttuuriset rikkaudet, mutta lakien vastaisia ei voida sietää. Rehellisin silmin on ongelmat kohdattava. Lapset eivät pääse kantaväestön kanssa kosketuksiin, kun  70 % on mamuja. Opettajat eivät pysty keskittymään opetukseen. Kotimaa . Täysvaltaisia suomalaisia. Kahden kerroksen väkeä. Meillä voidaan puuttua vielä, ettei synnyt ruotsalaista eriytymistä. Taloudellisesti vaikea tilaanne ei voi estää tulevaisuudesta puhumista. Sosiaalinen elvytys on epäonnistunut . Yritykset ja pankit voivat hyvin, mutta työntekijä ei. Miten varmistetaan että pärjäämme jatkossa. Lapset, koululaiset, mamut ja ikäpyramidi keikkuu terävällä kärjellä.  Ihmisten on itse kannattava vastuuta. Jos ei ole välineitä, kykyä tai mahdollisuutta. Pitää tukea : Auttaa ihmiset takaisin tielle. Globaalit haasteet, eurooppalaiset, ja kotimaiset vaativat tekoja: Jokin roti  pitää olla.-

Tähän loppuun poimin kuten huomaatte hänen puhestaan lyhyitä iskeviä lauseita, jotka  hän toistoa ja taukoa käyttäen sai elämään ja tarttumaan kokousedustajien mieliin. Piirikokouksen oli luotu nuorekkaalla tavalla  ennen kokematon tunnelma, jossa yhdistyi kunnioitus menneeseen ja selkeä usko tulevaisuuteen.  

Pirteitä uusia kasvoja

Uudet eduskuntavaaliehdokkaiksi pyrkivät käyttivät hyviä puheenvuoroja. Jokaisella oli omaa sanottavaa: Taru Pätäri, Juuso Alatalo, Jari Lamminen, Janne Laulumaa , Lisbeth Puttonen ja  Sambeau Sam-Koskitanner 
 
http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/vuoden_pakolaisnainen/2008_sambeau_sam-koskitanner   
Sambeaun  sanoi, että populismi suututtaa: - Tukka ei vaalene, eikä ihosta lähde väri, mutta olen suomalainen Täällä on tasa-arvo. Jos on parempi elää jossain muualla sinne pitää lähteä.

Mitäköhän Marx sanoisi punavihreästä?

Seppo Koskinen Rakennusliiton valtuuston vpj muistutti, että vaalit voitetaan keskustassa ja epäili vahvasti punavihreää hallitusta:
- Vihreät roikkuvat kynsin hampain hallituksessa. Sosiaalisuus on mennyttä. Vihreät ovat erittäin porvarillinen, palkansaajavihamieleisin liike. Kokoomuksesta löytyy palkansaajan ymmärtäjiä enemmän.
Seppo Lehtinen lisäsi löylyä sanomalla, että Turun vihreisiin voi luottaa vain päivän kerrallaan.

Sellainen ihme tapahtui, että piirikokouksesssa puhuttiin Karl Marxista. Viime vuosikymmenien aikana tuo tiedemies tai profeetta on saanut tai joutunut olemaan syrjässä. Neusvostokommunismi väärinkäytti häntä. Vain tutkijaluontainen teologian tohtori Ilkka Kantola tohti siihen nimeen tarttua ilman sarvia ja hampaita. Olisiko tämäkin yksi aikamme ilmiö. 

Unto Kärppä ei päässyt myymään vappumerkkejä, kun puoluetoimistossa ei  muisteta, että vappu on 1.5.
Reipas Naantalin poliisin Viljo Leivon miniä, kätilö  Kirsti Leivo 80+ on niitä itsestään innostuvia agitatsiooonipuhujia, joilla on kokemusta vauvasta vaariin. Hän toivoi Virpa Puiston ja Marjaa Koskisen ehdokkuutta.
Vallikampanja tarvitsee johtoryhmän, sanoi  Pertti Paasio ja Jukka Mikkolan mielestä ehdokasasetteluun on kiinnitettävä huomiota: viime vaalien tulos naiset saivat 76 ja miehet 24 prosenttia kertoo asetelman epäonnistumisesta. Virpa Puisto  puolestaan pelkäsi liian pitkän kampanjan vievät maitohapoille.

Piirikokous yksimielisesti valitsee edustajat puolevaltuustoon ja paikalta poistuu kevät aurinkoon hyväntuulista väkeä, joka on jättänyt tuhkan säkin muiden käyttöön.