• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Kulttuurilauantain satoa ja noteerattavia kommenteja

Lasse Leino on edelleen voittamaton ja priimus parhailla arvosanoilla. Maaginen 9 on nyt täysi kymppi =10.
Kaikkei hän tietää jopa sen, että raikulipoika tanssii... ...  ..   ? mitä. Kuuntele ja hämmästy:
http://areena.yle.fi/audio/1250223

Kun hämärtää

Taas oli Naantali soi omin voimin. Kirkkokonsertin mukavat sävellykset  ja voimissaan olevat kuorot tekivät kuunneltavan viihdyttävä ohjelma, joka päättyi Armonlaakson laulun viimeiseen osaan. Kyllä se  sävähdyttää aina. Puhuttiin kuorolaisten suulla, että kokonaisena se pitäisi esittää. Varmaankin.
Kirkkokuoro eli Chorus Gratiae oli tällä kerralla erityinen ilonaihe. Hienoa yhteistyötä sellistin kanssa.
Mitä sitten ensi vuonna, kun kirkko on remontissa. Miettikää sitä.  Perinteelle kirkon täyttävä yleisö toivoo jatkoa!

Kommentissa Leena Salo toivoo yhteydenottoja email: leena.salo@dnainternet.net

Vaatimaton voittaja

"Kiitos kaikille kannustajille. Poppikoulun 2010 Primus-voittajana harkitsin ensin kannattaisiko järjestää Lordi-tyyppiset 'Torilla Tavataan'-kinkerit, mutta luontainen vaatimattomuuteni ja komea ulkomuotoni kera suuren viisauteni, tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ei taida nuoriso enää osata tavata ja vanhempi väki onkin jo heittänyt aapisensa saunanpesään... Joten koitetaan nyt olla ilosia velikultia kotioloissa ja mennä polkantahtia kohti pimenevää syksyä. terv. 'Naantalin Näännyttäjä'"  Lasse Leino

Hesarin gallup-tulosjulkistuksen yhteydessä lehdessä on pari haastattelulausuntoa:

Turhauttavaa on varmaankin rehellistä puhetta ja pettyneitäkin olemme, mutta ehkä emme täysin yllättyneitä. Tuomiojan Eki on varmaankin oikeassa analyysissään, että kvartaalitemppuilu ei auta ja että puolue  vuotaa Persuihin päin, mutta se, että puolue olisi hänen konseptillaan vähemmän herraskainen työväenpuolue on tietenkin täyttä potaskaa. Jymähtänyttää hölynpölyä.

Kotiläksyt on lukematta ja intohimon ja suhteellisuudentajun yhdistelmä on kallellaan tekohauskan suuntaan.

Otetaanpa esimerkiksi hallituksen budjettiesitys ja siihen reagointi: Opposition hampaat olivat Hesarin kolumnistilla tai eilen Gasumilla. Aika erikoinen asetelma, joka kertoo vastaanpanemattomasti, että ei hallita sisältökysymyksiä - hienommin sanottuna substansssia

Ja tänään sitten PT julkistaa talouden kasvulukuja, jotka ylittävät kaikki entiset. Talouden viimevuotinen syöksy ei demareita auttanut. Jos maailman kirjat ovat menneet sekaisin niin tapahtuisiko nyt niin, että  oppositio menestyisi talouden nousun vetämänä. Mielikuvat  ratkaisevat, mutta mihin suuntaan? Menestyvän nokka nousee ja sillon tällöin käy niin, että liukastuu lillukan varsiin. Sen sorttista väreilyä on ilmoilla. 

Lyhyesti taloupoltiikan sisältöön

PT moitti, että elvytys lopetetaan enen aikoja ja sillä kasvua leikataan. Velkaantuminen jatkuu  kuitenkin vielä, vaikka se ei olekaan hälyyttävällä tasolla, ei se ole vähenemässäkään huippukasvusta lähes4 prosentista huolimatta.

Nyt olisi aihetta menetellä sitenkin, että hyvätuloisten verotusta erityisesti pääomapuolella kiristettäisiin määräämällä pääomatuloista osuus kunnille esimerkiksi siten, että pääomatulojen puolikkaasta perittäisiin kunnallisvero. Elvytysvaikutusta haettaisiin Obaman mallin mukaan infra-investointien puolelta: Tiet ja rautatiet sekä merikuljetuskapasiteetin lisäys olisivat hyviä kohteita. Ne investoinnit nimittäin tukevat tulevaa kasvua ja siten parantavat kilpailukykyä ja lisäävät työllisyyttä.   

Naantali hakee harkinnanvaraista valtionapua

Kuulin radiosta ja eilen luin Vakka-Suomen Sanomista, että kuusi kuntaa Varsinais-Suomesta hakee harkinnanvaraista avustusta. Uusikaupunki, Tarvasjoki, Taivassalo, Paimio ja Loimaa ovat muut hakijat. Erikoinen seurakunta. Naantalin hakemus koski eritystapausta eli Taimon suuronnettomuutta eli Taimon tulipaloa. Muut hakijat ovat taloudellisesti ahtaalla olleeita ja olevia. Muistettakoon, että Mauri Pekkarinen myönsi Naantalille sisäministerinä olleessaan - luulen 1993 - avustusta verotulojen silloisen romahduksen seurauksena.

Saas katto kui äijän käy.

Savuton Naantali läpäisi valtuuston

Savuton Naantali tässä vaiheessa tarkoittaa oikeastaan vain savutonta kaupungintaloa. Muotiasiana tupakoinnin kieltoa pidettiin ja ehkä sen läpimeno onkin tällä hetkellä helpompaa kuin menneinä vuosina.

Vasemmistoliitto piti toimenpiteitä liian pitkälle menevänä holhousyhteiskunnan merkkinä.  Kokoomus ja aloitteen tekijä Taija Terä taas piti toimenpidettä kannustavana eikä valvonta ole pääaasissa. Sd-ryhmän puheenjohtajana Sirpa Hagsberg painotti työpaikoilla käyttäytymistä ja yhteistyötä sekä työterveyspalveluihin pääsemistä.   
Pieni kuhina kävi, kun Dennis Livson ilmoitti lopettaneensa tupakoinnin ja ehdotti, että savuttomuuden idea pitäisi laajentaa koko kaupunkia koskevaksi.  Niin maailma muuttuu.

Väläyteltiin viinan juomisen kieltämistäkin, jota tervehdittiin innostuneesti. Silmissä visiona siinteli tipaton Naantali, jonkin sortin kieltolakiakin voisi kuvitella toivottavan laajentuneen Saaristo-Naantalin uusilla alueilla vähintäänkin nostalgisissa merkeissä.

Irmeli Aalto pyysi eroa kaavoitus- ja ympäristölautakunnasta. Irmelin mitta oli täyttynyt. Hän oli tyytymätön esittelijöiden selityksiin ja lautakunnan vastuuntunnottomuuteen. Irmelin 30-vuoden kokemuksella on  perspektiiviä ja toivoa sopii, että hänen vuodatuksensa otettaisiin todesta.
Jaana Malmikare valittiin lautakuntaan hänen tilalleen.  

Kiitollisuudesta

”Kiittämättömyys on maailman palkka”, ”Sitä kättä purraan, joka ruokkii” ikään kuin kansan suun johdatukseksi.  Aihe varsinaisesti tulee viime sunnuntain teemasta: ”kiitollisuus”. Teemasta saarnasi eläkkeelle jo siirtynyt Leena Flander. Ja nyt sanon jotain ihan sopimatonta: Hänen puhetyylinsä ja olemuksensa ei ärsytä. Ja siitä taas seuraa, että häntä on pakko kuunnella.

Teksti kiitollisuusteemaan kertoi kymmenestä spitaalisesta, jotka Jeesus paransi. Vain yksi samarialainen tuli kiittämään. Ei saarnaaja vaan puhuja Leena Flander kertoi tämän spitaalisuus-aiheen koskettaneen häneen henkilökohtaisesti. Hän osasi panna ajatuksemme myös miettimään nykyisen yhteiskunnan ulkopuolelle työnnettyjä ja samarialaisuuden kohdella sitä, että mekin ihan nyky-yhteiskunnassamme katsomme alaspäin vieraita ja vääräuskoisia.

Kiitollisuuden kohdalla puhuja muistutti, että yhdeksän parantunutta juutalaista tunsivat varmaan kiitollisuutta, mutta kiittämään he eivät ehtineet.  Jos sanomaa oikein ymmärsin, ei se kiitos-sanan puute ollutkaan pointti. Vaan se oli tapauksen opetus, että yhdeksän juutalaista eivät saaneet sitä, mitä sai samarialainen, jonka Jeesus lähetti matkaa sanomalla: ”Uskosi on sinut pelastanut”. Ja tämä loppu on teologiaa eikä yleistä etiikkaa, jota tarinan alku edustaa.

Tänään on kulttuurilauantai: Naantali soi ja kuuluu

Suovuori asukkaiden ehdoilla sopii meille.

Suovuori keskustelu on ollut yksipuolista. Demareitapidetään syypäinä ajasta, asiasta ja asemasta riippumatta aina . Se on poltiikkaa, jota julkisuus näyttää tukevan.
 Seppo Ansamaa kirjoittaa vastuullisesta näkökulmasta asiaa ja antaa aihetta keskuteluun.
Itsestään selvää on, että me mielellään kehitämme aluetta ja lisäämme siellä investointeja ja palveluja. Missään tapauksessa ei meillä ole  uusien peintalojen rakentamisintohimoa.
 

Suovuoren kaavoituspäätös on ollut suurimman puolueen eli kokoomuksen päättämä siitä yksinkertaisesta syytä, että meillä - eikä millään muullakaan puolueella - ole Naantalissa  ollut eikä ole mahdollisuutta tehdä päätöksiä ilman kokoomusta. Tämä peli alkaa nyt alusta ja tässä asiassa meitä ei sido mikään muu kuin lähellä asuvien  intressin puolustaminen kaupungin talouden näkökulman ollessa tosisijaisessa asemassa.

Naisliitto 110 vuotta

Demarinaiset eli Naisliitto siis  sosialidemokraattinen - alun perin Suomen työläisnaisliitto - juhlii 110-vuotista taivaltaan. Dooriksen etusivu on kuten kuvast näkyy erilainen ja niin on ulkomuodoltaan puheenjohtaja Maria Guzeninankin toista tyyppiä kuin Miina Sillanpää.

Enkä minä Doriksenkaan teksteihin ihan helposti osaa yhdistää minun sammakkoperspektiivin muistikuvaa ompeluseurasta, jossa Anna Kautto luki, Sofia Kaunisto puhui ja Maija Turunen nauroi. Kudottiin kummilapsille joululahjoja ja juotiin pullakahvit ja kai siinnä vähän puskaradion kuulumisiakin muisteltiin.
Topakkaa porukkaa ovat naisemme olleet. Raili Eloranta oli toimeenpaneva johtaja luonteeltaan eikä kaiketi kukaan voita vaikuttamisen ahkeruudessa Riitta Alhoa. Ja katsokaa valtuustoryhmää siellä naisenergiaa on: Sirpa Hagsberg johtaa ryhmää ja Arja Savolainen on yleisjaoston puheenjohtajana.   

Kun ukkoyhdistys kokoontui, kiehauttivat naiset keittiössä kahvit ja talkoissa taikoivat voileivät. Kyllä ne maistuivat. Nyt on tasa-arvo tullut todenteolla ja miehet keittävät kahvit työväentalolla eikä voileipiä saa, mutta ei talkootöitäkään tehdä eivät edes naiset.
 
Naisliitto ajoi aikoinaan kiintiöitä ja nyt niitä tulevat tarvitsemaan miehet. Enne vähäteltiin, että naiset ajattelevat tunteella, nyt kadehditaan, että naisilla on enemmän tunneälyä ja kun tytöt ovat vielä poikia ahkerampiakin, niin eikös siinnä kaiken maailman lasikatot ole menneet säpäleiksi. Ihan” ite” tässä on tunnustettava, että kansanedustajaksi en olisi tullut ilman Ritva Grönlundin johtaman Turun Sos.dem. Naisyhdistyksen tukea. Naiset siis ovat myös rohkeita joskus jopa hullun sellaisia.  

Ja lopuksi todettakoon, että Tarja Halosen ensi visiittin aihe Naantaliin oli tilannekatsaus naispiirin kokokuksessa Naantalin Työväentalolla ja vuosi oli 1978 , otaksun.

Urho Kekkonen 3.9.1900 -31.8.1986

Väinö Leskisen parhaaksi puheeksi mainittu 151 kertaa  Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen  ----  Kekkonenn, Kekkonen …… oli meille radiosta sitä kuunteleville kova pettymys. Luulen muistavani myös  Lasse Kankaan kannattajien arvelleen, että Kekkonen tai  ainakin hänen kaverikseen luokiteltu Reino Kuuskoski olisi ollut avustamassa  Kankaan kaatajia. Toinen urbaani legenda kertoi taas, että Naantalin ja Kultarannan välit etääntyivät juuri riitojen takia. Kaupungin puolelta oli jotenkin toimittu epädiplomaattisesti ja niinpä Kekkonen otti etäisyyttä. Kultarannan ja kaupungin välit olivat muodollisen etäiset.

Asiantilaan yritettiin korjausta, kun Naantalin yksi merkittävistä hankkeista uusi terminaali oli valmistumassa vuonna 1974. Terminaali oli ainakin Suomen suurin ja merkittävä pohjoismaisittainkin; Miljoonamatkustajaa on hirmuinen määrä. Tuolloin yhtiön hallituksessa syntyi ajatus lähestyä presidenttiä:  Taitava ja tyylikäs hallituksen sihteeri, nyttemmin satamaneuvos  Antti Merilahti  onnistui saamaan adjutantti Lasse Wähterin  langan päähän ja saimme hänet vieraaksemme. Esitimme toiveemme saada  Tasavallan presidentti terminaalin vihkijäksi.  Majuri Wächter piti ehdotustamme perusteltuna ja lupasi esittää asiaa eteenpäin ja niinpä sitten saimme kuulla, että tällainen ihme tapahtuu, että Kekkonen tulee Naantaliin.

Kävi  kuitenkin niin onnettomasti, että juuri silloin 73-vuotiaan miehen eturauhanen pakotti presidentin pois julkisuudesta ja niin tämä yritys  meni mönkään.  Valittelimme puolin ja toisin tapahtunutta ja niin sitten vuonna 1977 saimme hyvitykseksi  UKK:n vierailulle terminaaliin. Näytimme taloa ja kerroimme liikenteestä ja siitäkin, että terminaalissa oli työvoimatoimiston sivupiste, ja siihen presidentti sanoi, että ”sepä on hienoa, että täällä yritetään vielä lähtijän takinhelmasta vetää omaa työvoimaamme takaisin”.

Tilaisuus oli hyvin jäykkä, eikä arvostuksensa korkeimmassa kohdassaan ollut presidentti tilannetta laukaissut. Lasse Wächter ehti onneksi meitä varoittaa ja sanoi, että syy ei teissä. Kaikella tavalla pieneksi itsemme tunsimme Kekkosen majesteetillisessa seurassa.  

Presidentti kävi visiitillä jälkeenkin päin pikku tilaisuuksissa, joissa hänelle kerrottiin mm:ssa Ukko Pekan siltasuunnitelmista ja muista Kultarantaa koskettavista asioista. Emme ilmeisestikään mitään pahempia mokia tehneet, kun saimme sitten tietenkin Arto Noraksen suosiollisella tuella presidentin Naantalin Musiikkijuhlien suojelijaksi ja se oli juhlaa, kun saimme hänet konserttiin. Hieno suhde päättyi siihen, että Kultarannassa järjestettiin juhannuksen 1981 Sibelius Akatemian kvartetin juhannuskonsertti suorana tv-lähetyksenä.
Presidentti oli tilaisuuden suvereeni isäntä ja paikalle hän oli kutsunut sukulaisiaan  ja entisiä avustajiaan. Arton selloa hivellessä hän taisi tunnistaa siinnä naisellisia muotoja. Illallisen jälkeisiltä kahvilta hän nousi reippaana kiitellen soittajia ja vieraita ja valitellen , että hän ikämiehenä joutuu poistumaan, mutta älkä antako sen häiritä. Siinnä yhteydessä ei meistä monikaan osannut arvata, että  se on hänen viimeinen kesä presidenttinä.

Elokuussa tapahtui UKK:n i  terveydentilan romahdus Islannin matkalla. Adjutantit olivat tilanteesta huolestuneita enne matkaa, mutta henkilääkärit mukana myös  Erkki Kivalo, Naantalin entisen edesmenneen kamreerin professori poika eivät tohtineet puutua asiaan.
Käytännössä Presidentti Urho Kekkonen hoiti viimeiset virkatoimensa Naantalin Kultarannassa.

Kirjallisuudesta olen lukenut, että  Urho Kekkonen tapasi Emil Skogin  Einari Karvetin luona sosialidemokraattien hajaannuksen merkeissä. Arvellaan, että Kekkonen olisi rohkaissut opposition miehiä eli että tuo tapaaminen olisi ollut yhtenäisyyden lopun alku ja TPSL:n startti.
Einari Karvetilta ole kuullut, että  hän poistui kättelemättä Kekkosen luota eikä sen jälkeen enää tavannut vanha ystäväänsä privaatisti.  Syynä oli Raision Tehtaiden rahalahjoitus Maaseudun Tuki Säätiölle, joka puolestaan  avusti  Kekkosen vaalityötä.

Yhtäällä on niitä, jotka itseään nostaakseen vähättelevät suurmiehiä painottomalla heidän heikkouksiaan. Ja toisessa päässä on  Juhani Suomi, joka näkee Urho Kekkosen kaikki liikkeet lähes jumalaisen viisaina.     Kiistatta kaikkien on tunnustettava, että Urho Kekkonen oli aikansa jättiläinen. Vieläkin tanner tömisee, kun mielessään näkee norsun tanssivan. 

Ps. Olli Kyrki ystävällisesti korjasi palstalle tulleen pahan mokan.
Muistisääntöni mukaan Urho Kekkonen ja Paavo Väyrynen ovat syntyneet peräkkäisinä päivinä. Ja niinpä arvelin ajattelemattomuuksissani, että Kekkonen on syntynyt ennen eli 1.9,  eikä Paavon syntymäpäivän 2.9. jälkeen eli 3 pnä syyskuuta. Niin ne suuruusjärjestyksen muistisäännöt johtavat harhaan. 

Ps. 2.

  Onneksi olkoon tänään 2.9.2010  Liisa Jaakonsaari 65 vuotta!

Irak, Blair ja Juhani Vaaranen

>>>>>>>>Yhdeksän kuukautta ja taas tornista soi>>>>>>

Rantakioski on palvelulaitos ja yritys. Kiitos siitä.
Trumputtajat saavat hyvälle mielelle. 
Mutta kaikki kiitäen ihailevat
ihmemies Jari Virtaa ja hänen soittoaan

Tämä Jockke Leinon kuva kertoo, että itse kotiseutuneuvos

Raino Puottula kunnnioitti läsnäolallaan tilaisuutta.

Se oli naantalilaisten ilta
 

.
 

Saksojen yhdistyminen ja Turun seutu

Ihan ulkopuolisena kuitenkin henkilöitä henkilöitä tuntevana elättelin toiveita, että Jarkko Virtanen olisi siirtynyt Raision johtoon. Hänellä on toimeen tulemisen kyky ja asioiden haltuun oton taito. Olen vakuuttunut, että siitä olisi ollut hyötyä seutukuntayhteistyölle. Nyt Jarkko kuitenkin päätti pysyä Turussa, eikä sekään ole huono asia. Varsinkin, kun hän perusteli sitä paranevilla Aleksi Randellin tuomilla  yhtiötyönäkymillä ja samalla hän antoi vastauksen, jota olemme Randellilta odottaneet. Veli todisti veljen puolesta. Kätkin tämän tiedon sisälleni.

Seutukunnan ohjausryhmässä toivottiin rakennemalleihin ja kokeiluun vauhtia. Välillä mikään ei etene ja toisena päivänä ei ole yhtään aikaa, vaan pitää rientää muutoksesta toiseen. Olen sellaisessakin ollut mukana, että on kevät- ja syysorganisaatiot. Se ei kuitenkaan ole hyvää julkista hallintoa.
Kilpakumppanini ja kaverini Jukka Mikkola piikittelikin, että saatiin Länsi- ja Itä-Saksa yhteen vuodessa, niin mikä siinnä on, ettemme täällä onnistu.

Mietin mielessäni, että mikä on Itää ja mikä Länttä.

Täältä katsottuna Turku on itää. No eihän tässä ole ilmansuunnasta, vaan tilasta kysymys. Saksassa asetelmana oli että suurempi Länsi oli voimissaan oleva ja se pystyi nielemään heikkokuntoisen mutta halukkaan Idän. Tosin operaatio oli kallis Lännelle ja koko Euroopalle ja olenkin moneen kertaan muistuttanut, että 1990-luvun lamamme yhtenä syntypukkina oli Helmuth Kohlin vaalitaktinen, ja samalla yltiöpäinen yhdistämiseen liittynyt valuutan vaihtosuhde, joka nosti korkotason koko Euroopassa ja aivan erityisesti Suomessa pilviin. Muistetaan myös, että Saksassa korjattiin heidän oman johtonsa eli Hitlerin aikanaan käynnistämän sodan seurauksena syntyneen Stalinin rakentama vääryys.

Analogia ei oikein istu meidän nurkille. Täällä on kysymys tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, joka sen tunnustan voi olla eri puolita aitaa katsottaessa erilainen. Ja siksi pitää kunnioittaa kaikkien osapuolten oikeutta päättä asioista omaehtoisesti.

????????

Helpommin sanottu kuin tehty

Turussa tapahtui merkittävä  vallan vaihdos suuren yksimielisyyden vallitessa. Turun päätökset ovat netissa nopeassa tahdissa ,  mutta oma mielenkiintonsa on siinnä, että sivuilla kävijä ei etusivulla huomaa mitään, vasta etsijä, joka osaa mennä päätöksenteko kohtaan ja sieltä valtuuston ja valtuuston 30.8.2010 kokousselostuksee, löytää alla olevan uutisen:

Turun Sanomien nettisivuilla oltiin näkyvämmin liikkeellä ja siellä oli ehditty juttua kommentoidakin, kuten alta olevasta ilmenee.

Ikäjakautuma on puhutteleva. Randell ja Arve ovat 35 ja Perho ja Leppä yli 60-vuoiaita.
Syntyy se tasapaino noinkin. 

Kahden johtajan malli kyllä tässä yhteydessä näyttää enemmän kuin turhalta. Ja nyt Turku, joka on maakunnan pääkaupunki, joutuu ensin näyttämään päätöksentekokykyään ja ratkaisemaan  tämän ongelman.  Halutaanko siellä mennä johonkin pormestari-nimiseen nimiuudistukseen, vai palataanko normaalin päiväjärjestykseen, jossa on luottamushallinto ja virkamiesjohto. Tampereen ja Pirkkalan kokemukset taitavat vähän laskea intoa ja voi olla niinkin, että kaikkein innokkaimmat pormestarin kannattajat voivat siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen, kun useimmille valkenee, ettei paikka ollut häntä varten.

Tällä palstalla on kysytty Randellin mielipidettä Mikko Pukkisen 300.000 asukkaan  Uus-Turku ajatukseen.

Hänen moniselitteinen  vastaus oli, että helpommin sanottu kuin tehty. Se tarkoittanee, että hyvä sinänsä, muttei realistinen.

Tiedämme, että hänelle suur-Turku sopii, mutta hän tietää sen toteuttamisen vaikeudet. Kun hänellä on nyt  runsaat pari vuotta virka-aikaa joutuu hän taiteilemaan Turussa vallitsevan laajentumishaluisten päättäjien ja seudun muiden kuntien vastahakoisuuden välissä. Asemasnsa turvaamiseksi edellinen painaa vakkakupissa enemmän, joten häneltä emme taida saada selvää vastausta siitä, että kuntaliitoksia ei tavoiteltaisi. Toisaalta, jos seudullisessa yhteistyössä saavutettaisiin menestystä voisi siitä saada paljon kauemmaksi näkyvän sulan korkealla keikkuvan pään päälle. Käytännön toimet ratkaisevat ja sen perusteella ainakin me naapurit häntä arvioimme.
Tänään kokoontuva kaupunkiseudun ohjausryhmä  saa ensi kosketuksen siitä, mitä käytäntö on. Randellin asemassa yrittäisin tosissani ja ehkä siihen viittaa hänen halunsa käyttää aikaa näihin asioihin edeltäjäänsä enemmän. Se sinänsä ei vielä ole kovin paljon. Ainakin omasta puolestani sanon, että tukea  tule yhteistyöpyrkimyksille.  

Jorma Pohjaranta 85 vuotta

Jorma Pohjaranta täyttää 85 vuotta elokuun 27 pnä 2010. Imatran suunnalta Naantalin IVO:n peruskalustoksi tullut Jorma asettui Naantalin Taimoon kuuluen siihen joukkoon, joka aloitti uuden Naantalin rakentamisen. Teknisten ay-aktiivi työnjohtaja tuli miehen iässä valtuustoon 1980-vaaleissa, ja  sitä seurasivat muut teknisen puolen luottamustehtävät.
Aurinkosäätiössä Jorma on edustanut sotaveteraaneja, joiden hallituksessa hän on istunut vuosia ja on kuulunut siihen joukkoon, joka on huolehtinut siitä, että kaveria ei jätetä viimeiselläkään matkalla.
Luotettava Jorma on kuljetellut Marskista moneen tavalliseen matkalaiseen.
NTY onnittelee, ja toivottaa, että Jorma järjestää vielä uusia yllätyksiä täyttämällä paljon olemustaan korkeampia ikävuosia. Terveisiä Sulkavalta!

Reijo Aholalle Vallis Gratiae mitali

Täm vuosi on kummallinen, kun on väärä luulo. Eli Reijo Ahola Vallis Gratiae-mitalin saaja oli vanha juttu - mielessäni. Mutta hänhän olikin jakaja ja siksi ansioitunut Naantalin musiikkielämän monitoimitaituri sai vasta nyt huomion osoituksen, joka hänelle enemmän kuin kuuluu. Onnea Reijolle!

Naantalin vuosijuhlassa  palkittiin myös kotipihat.: Vuokratatalo, rivitalo ja omakotitalo. Hyvä ettei  hieno traditio katkennut. Riitta Alho, toimikunnan puheenjohtaja lopuksi muistutti, että parantamisen varaa on. Saksalainen Naantalin vetovoimasta viestin saanut oli käätyä takaisin nähtyään tullin ihanuuden, mutta onneksi he Urpon kanssa saivat tilanteen haltuun ja turistirouva näki Naantalin parhaat puolet. 

Mikko Rönnholm  puhui päätöksenteosta. pitkään.
" Olemme 1950-luvun tapaisessa käännekohdassa niin teollisuuden rakennemuutoksen, kuin Turusta tulevien kuntaliitospaineiden vuoksi. Ovatko nykypäättäjät aikaisempien veroisia rohkeudessaan?"

Veroasioihin jämäkkä linja

Pekka Hjelt osaa kirjoittaa, kun niin haluaa. Teksti on harkittua ja vahvoin argumentein perusteltu. Puoluetoimiston ja puolueen johtohenkilöiden pitäisi juttu lukua tarkasti. Teksit on luettavissa kirjotuksi palstalla.   

 Pekka Hjelt :Veroasioihin liittyy paljon populistista propagandaa (HS 23.8.2010)

Varsinais-Suomen liiton on puolustettava omia ja kuntien oikeuksia

Maakuntahallituksen kokouksessa maakuntajohtaja Juho Savo ajankohtaisissa asioissa otti kantaa ryhdikkäästi tälläkin palstalla selostettuun kaupunkiseutyhteistyön selvityshenkilökysymykseen:.

Maakuntajohtajan esitys oli perusteltu ja selvä.  Mutta hänen äänensä ei paina riittävästi, sillä näyttää ilmeiseltä, että Turku olisi valinnut toimimisen Helsingin kautta. Yhteistyölle ei Troijan puuhevosmallinen toiminta  ei luo edellytyksiä. Vastuu on vahvasti Turun johdon käsissä, mutta ei Varsinais-Suomen liittokaan voi olla äänetön yhtiömies, vaan liiton on puolustettava omia ja edustamiensa kuntien oikeutta.

Ötökkäkisassa punainen vihreä vahvoilla

Entinen toveri Putkonen - kirjoitin Puttonen virheellisesti tahattomasti samalla kertoen, että ei Putkonen niin tunnettu ole meidän aktiivienkaan keskuudessa.
Mutta nyt tuli isän kädestä; Paavo Lipponen nimittää käpykaarttilaiseksi, Voisiko sen pahemmin eli paremmin sanoa.
Politiikan kautta sitä tulee huomaamatta parannettua luonnontietojaan ja kaiken lisäksi on mielenkiintoista  silloin tällöin fokusoitua lähelle. Alla olevasta kopiosta voitte päätellä, että  upeita kuvia on HS:n sivuilla tarjolla. 
Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on oikein, mutta sen väärinkäyttö on tyhmää politiikkaa, jonka takana ikävä kyllä on usein itsekkäitäkin pyrkimyksiä eli omien intressien kuten keämökkien suojelu.  
On siis päivän selvää, että  ihminen - ihmisyys - elämän rakkaus ovat yhteiskunnallisen pyrkimyksemme keskiössä oli sitten kyse teollisuuduunarista, toimhenkilöstä, eläkeläisestä, opiskelijasta  tai syjäytyneistä.
Rakkaus-sana vaan helposti kaupallistuneessa julkisuudessa tahtoo jäädä erotiikan vastineeksi ja sehän sitten niin naurattaa muita toivon uskovaisia.

Mitä mieltä Randell ?

Tästä on ollut viimeiset vuodet kysymys ja on edelleen:

Nimet ja nimitykset muuttuvat, vaan ei sisältö. Nyt odotamme Turun tulevalta johdolta erityisesti Aleksi Randellilta  suoraa vastausta: Yhteistyö vai kuntaliitos?

Helteen pehmittämät puheet jatkuvat

Yhden selkeimmistä muutoksistaan hallitus teki energiaverojen korotuksiin. Turpeelle aiotusta pienestä verosta ei riihen jälkeen jäänyt kuin puolet jäljelle, aloittaa Hesari budjetin arvion. Siinnä meni 20 miljoonaan valtion varoista ja 30 miljoonaa menee maatalouden sähkö ja öljyverokompensaatioon. Kankkulan kaivot kastuvat vaan ei kansa.

Ihan asiaa toverit puhuvat ja Ollli Koski jopa iskevästi, mutta sen sijaan  vähän Jutan jutut tuntuvat vanhan lämmittelyltä, niistä puuttuu terä ja tahto.
Paljon eloisammin budjettia suomii Piia Elonen HS:n kolumnissaan. Teksitii osuu: 

Paavo Lipponen paukuttelee TS:ssä suoria säveliä ja ihan aiheesta. Hänen mielestään hallituksen budjettiriihi oli pelkkää näpertelyä.

Toden totta: Ei juurikaan kukaan muista, miten onnettomien tasa-arvotupojen kautta Suomen työmarkkinat sekoitettiin ja nyt ylpeillään, kun Saaristomeren Teho ohjelma sai sittenkin 3 miljoonaa euroa, kun Turun ympäristöjohtaja Mikko Jokisen mukaan 10 miljoonaa olisi pienin väittämättömästi tarvittava panostus. Ja jos sitten  tekee pienen vertailun, niin turpeen saastuttamisen jatkamiseen löytyi heti 20 miljoonaan tuplasti se summa, mitä meremme olisi tarvinnut. Tämä kaikki tapahtuu Mauri Pekkarisen sormen napautuksella.Tähän kaikkeen  ensin markkinavoimat Euroopassa aisoihin pannut ja nyt Venäjää potkinut kova Jyrki Katainen mukisematta suostuu.

Suunnittelu-uskoa vai naapurikateutta tai valtion taakan kevennystä

Kuntien yhteistyön varmistamiseksi  ollaan nyt säätämässä lakia  selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi  eräillä kaupunkiseuduilla. Varsinaisena ideana on antaa mahdollisuus valtionvarainministeriölle, jolle  kunta-asiat nykyisn kuuluvat,  nimetä jonkun siis yhden kunnan tai omasta aloitteesta kaupunkiseutuselvittäjä . Kunaliitosyhteydessä on tällaista henkilö kaytetty esimerkiksi  Salon seudulla tri Arto Koski toimi tehtävässä. Turku on moneen otteeseen haikaillut  häntä tai vastaavaa kuntaliitoksen päällepäsmäriä.

Me ympärillä olevat olemme yhtä usein toivoneet, että hommat hoidettaisiin omin nokkinemme jälkimaailmalla annetun ohjeen mukaan: ” seiso omilla jaloillasi äläkä luota  vieraan apuun. Kun yhteistyössä on ollut selviä paranemisen merkkejä, emme me vieläkään toivo mitään tällaista, mutta aistimme, että jotain selkämme takaan ollaan tekemässä. Turkulaisten levittämä väite naapureiden mahdottomuudesta on muuttunut Helsingissä jonkin sortin totuudeksi ja niinpä arvelemmekin, että kokoomuksen edustajat ovat antaneet vinkin, että jotta heidän ei tarvitse profiloitua asiassa, he odottavat Vvm:n  tekevän likaisen työn.
Se ei ole hyvä ajatus eikä se auta asiaa. Jo tässä vaiheessa on aihetta korostaa lain tarkoituskohdan perusteluja ja vähän kirjoittaa sitä kohtaa jo etukäteen auki.

Sosiaalinen eheys ja ympäristön kannalta tasapainoiseen kehitys tuntuvat selkeiltä tavoitteilta sen sijaan tuo aina esillä ole kilpailukyky on sitten  vaikeasti määrittävissä. Nykyiseen aikaan liittyen voikin hyvin kysyä, että eikö kilpailukyvyn puolesta useimmiten vaadita kilpailua?
Onkin mielenkiiltoista poliittisesti kuulostella ääniä, jotka tulevat Turusta ja jotka edustuvat markkinatalouteen vahvasti sitoutuneita puolueita, ja jotka kuitenkin luottavat julkisen sektorin suunnittelun voimaan. Demarisosialisteilla voi löytyä myös todellista suunnittelu-uskovaisuutta, eli uskoa siihen, mitä pitää toivottavana.

Oma arveluni onkin, että tässäkin asiassa todellisuudessa tavoitellaan kuntien tulopuolen tasoitusta ei omia mahdollisuuksia parantaen, vaan  pikemmin pyritään siihen, että pienemmät ja joustavammat kunnat eivät pääsisi hyötymään vikkelyydestään ja innovatiivisuudestaan.  

Kun tätä esitystä miettii, tulee aina uudelleen ja uudelleen esille valtiovarainministeriön perimmäinen tarkoitus eli kuntien menojen kurissa pitäminen vähentämällä valtionapuja. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä yhdistämälle erilaisia valtionapuja saavia kuntia ja toisaalta kuntia, joiden omaisuusrakenne on epätasainen. Turku nauttii suurista valtionavuista, kun taas kehyskunnat ovat niukimpia valtionapujen nauttijoita. Turulla on omistuksia liikelaitoksissa, joilla on suurta taloudellista arvoa ja siksi Turulle voidaan vierittää vastuita ja pakottaa sitä käyttämään omaisuuden realisointeja  kunnan talouden paikkaamiseksi. 

Parhaat vastaukset palkitaan?

Voihan Venäjä

Venäjällä on tapahtunut onnettomuuksia elokuussa. Esimerkiksi velkakriisi,, sukellusveneonnettomuuksia , terrori-iskuja ja Georgian sota. Ja me muistamme, että vanhakantaiset Janajevin johdolla tekivät vallankumouksen ja Gorbatsov menetti asemansa. Tšekkien vapautuskin taisi päättyä elokuussa aikoinaan.
Niin ja nyt sekin vielä, että Kiina on maailman talouden kakkonen ja nousu vetää Saksaa ja Suomeakin. Sitten se, että yhä useammat kysyvät mitä Venäjä tekee  BRIC ryhmässä, sillä myös Brasilia ja Intia kasvavat vauhdilla ja Venäjä ei.

Nyt sitten palaa metsää ja samalla tulee ilmi, että infrastruktuuri on surkeassa jamassa: Ei teitä ei sammutuskalustoa ja kansa kysyy, mitä tehdään uudella teknologialla kun ei ole vanhaakaan. Venäjän johto pohdiskelee asemaansa. Vladimir Putinin toisen kauden öljy-pullistelu on takana ja ongelmat jäljellä taitaa olla aika hieman nöyrempään asenteeseen.

Venäjän on yritettävä muuttaa kurssiaan saadakseen lännestä tietoa,  teknologiaa ja rahaa. Ei ole vihollisia ei ystäviä, vain intressejä, Sanoo Dimitri Medvedev  ja haluaa olla väleissä Saksan, Ranskan, Italian EU:n ja USA:n kanssa. FT:n kolumnisti havaitsi, että UK:ta ei mainittu listassa ja me tietenkin heinäkuun Kultarannan lämmön olleen vielä presidentin mielessä.
Meidän on syytä siis huomat kyynisyys: Ei vihollisia ei ystäviä vain intressejä. Siis jos intressi sanoo elintarviketuonnille ei niin se kielto voidaan hoitaa tarjoamalla jotain etua. Tästä voisi tietenkin tehdä sellaisenkin johtopäätöksen, että Suomen ulkopoliittiset mukaanlukien liittoutumiset ovat puhtaita intressikysymyksiä.

Suomella on varmaankin annettavaa ja saatavaa Venäjältä. Me jopa Naantalissakin törmäämme yhä useammin venäläisiin turisteihin. Ihan tavallisia , suomalaisista vain kielellisesti erottuvia on entistä useammin käymässä Muumimaailmassa. Näinpä retkeilyvarusteessa pyöräilevän perheenkin täällä. On siis meidän intressi, että Venäjä keskiluokkaistuisi ja pääsisi uudelle kestävämmälle kehityspolulle, joka ei perustu pelkkiin luonnonvarojen avulla rikastumiseen eikä voimaan käyttöön ja näyttöön, vaan todelliseen yhteistyöhön.  Kunpa he saisivat sen Vanhan Aatamin pidettyä kurissa.

Outo lintu

Matti Puttonen tunnetaan monista ominaisuuksista, mutta tärkein niistä Matti Puttonen. Ay-liike on häntä kohdellut tietenkin liian hyvin -ymmärtänyt holtittomuutta. Tietenkin käy sitten niin, että sitä kättä purraan, joka ruokkii. Turha toivo on, että perussuomalaisten energiapoltiikka muuttuisi ydinvoimaa ymmärtäväksi ja risusavoottoja kaihtavaksi. Tässä nyt vaan on sellainen asetelma, jolle taaskaan ei juuri mitään voi; Tarkoitan Timo Soinin agitatsioonikyvyn ja tosiasioiden välistä ristiriitaa.
Suomalaisen perusteollisuustyön on Suomesta vienyt -  ei sosialismi, ei  EU eikä Suomen hallituskaan, vaan se on seurausta yksitysiomistukseen perustuvasta kapitalistisesta maailman järjestyksestä eli siitä, että tuotantovälineiden omistaja päättää. Kun Enso ja UPM päättävät lopettaa tehtaan, on se Sdp:n vika,  on myyvä slogan, mutta  täyttä soopaa.

Putkosen lähtö synnytti tietenkin heti ideoita. Hesarin päivän juttu (yllä kopio) on SDP:n ötökkä. En tiedä oikein miksi se toimittajille Puttosesta tuli mieleen, mutta varmaankin saamme nähdä monta hyvää ehdotusta. Kimalainen yksi esimerkeistä on tietenkin hyvä esimerkki siitä, että se lentää kun ei tiedä, että sen pitäsi lentää. Sdp on olemassa, vaikka sen on manan majoilla lähettänyt  ja Nalle Wahlroos monien toimittajien avustuksella.

Eipä kuulu huutoja!

 Muistamme eduskuntavaalien alla SAK:n äänestysaktivisuutta kohottamaan tarkoitetun mainoksen. Sen tyylilajia pidettiin ala-arvoisena ja kyllä meteliä riitti. Alla kuvattu valtakunnan päämedian HS:n kuukausiliitteen sarjakuva on luokassaan astetta kovempi ja maali selvempi.
Mutta eipä kuulu hiiskahdustakaan.
Eikö uskalleta kun on vastassa maan suurimmat kengät vai
eikö ole halua käydä keskuteua kuvasarjan sanomasta.
Mitä luulet, mistä on kysymys?

Onnittelemme IVO-Fortumin taitelijoita voimalaitoksen hoidosta ja myös kuvista